Suomen Tieyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Juha Ojala luovutti vetoomuksen eduskunnalle vähäliikenteisten teiden puolesta. Tieyhdistys vetoaa, että  Eduskunta laatii välittömästi tieverkon pelastussuunnitelman, jossa seuraavan kahdeksan vuoden aikana vähäliikenteiselle perustieverkolle kohdistetaan Liikenne 12 –suunnitelman ulkopuolelta vuosittain 150 miljoonaa euroa.  

Vetoomuksen vastaanotti liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen, joka lupasi, että vetoomus käsitellään liikenne- ja viestintävaliokunnassa.

Omassa puheenvuorossaan Suna Kymäläinen lohdutti, että "parlamentaarisesti  on vahva yksimielisyys siitä, että  pääväylien lisäksi myös alempiasteisen tieverkon ylläpito on tärkeää. Haasteena on rajalliset budjettiresurssit."

Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja  Nina Raitanen avasi tilaisuuden.

"Kun puhutaan vähäliikenteisestä tieverkosta  puhutaan toiseksi laajimmasta väyläverkosta yksityistieverkon jälkeen. Vähäliikenteisiä valtion teitä on noin 70 000 km. Tiestön 1,5 miljardin korjausvelasta tällä vähäliikenteisellä verkolla on noin 90 %" Raitanen kertoo.

Johtaja Jorma Mäntynen, WSP Finland kertoi  vähäliikenteisen tieverkon merkityksestä eri toimialoille ja toivoikin, että jatkossa tieverkkoon investoidaan nykyistä rohkeammin.  Metsätalous, energiaverkot, ruokatuotanto,  toimitusketjut, huoltovarmuus,  asuminen ja eläminen  edellyttävät kunnossa olevaa verkkoa.

"Yhteiskunnan toimivuus heikkenee mikäli liikenteellinen kokonaisuus ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla" Mäntynen tiivistää.

Tilaisuudessa puhui  myös Metsäteollisuus ry:n logistiikkajohtaja Alina Koskela vähäliikenteisen tieverkon merkityksestä Suomelle.  

"Puu- ja sivutuotekuljetuksia on yli 3000 kuljetusta päivässä. Jokainen metsäteollisuuden kuljetus alkaa vähäliikenteiseltä tieverkolta" Koskela  painottaa.   

MTK ry:n maatalousjohtaja Johan Åberg  kertoi miten tärkeä vähäliikenteinen tieverkko on erityisesti kotieläintiloille. 

"Suomen tulee voida kasvattaa ruokatuotantoa nykyisestä ja se edellyttää kunnossa olevaa tieverkkoa" Åberg muistuttaa.   Roadscannersin Annele Matintupa valoi toivoa siihen, että vähäliikenteinen tieverkko voidaan saada kuntoon nykyistä kustannustehokkaammilla keinoilla. 

Vetoomus vähäliikenteisten teiden puolesta 

Arvoisa Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, Vähäliikenteinen tieverkko on elinehto jokaiselle suomalaiselle. Kyseessä ei ole maaseudun verkko vaan meidän jokaisen lähiverkko, jonka laajuus ja kunto vaikuttavat koko Suomen, myös kaupunkien, elinvoimaisuuteen.

Verkko on osa liikennejärjestelmää ja se yhdistää yli 360 000 kilometrin yksityistieverkon valtakunnan pääteihin, rautateihin, satamiin ja lentoasemiin. Yhden verkon osan huono kunto rapauttaa koko liikennejärjestelmämme toiminnan.

Vähäliikenteisen tieverkon arvo ja merkitys ei synny liikennemäärästä, vaan se mahdollistaa monia elintärkeitä yhteiskunnan toimintoja ja kuljetuksia. Näiden teiden varressa myös asutaan ja yritetään.

Vähäliikenteisen tieverkon huono kunto vaarantaa maamme huoltovarmuuden. Sähköverkon toiminta, uusiutuvan energian tuotanto, pelastustoiminta sekä puolustusvoimat käyttävät koko ajan myös vähäliikenteistä tieverkkoa. Myös kotimainen ruokatuotanto on täysin tämän verkonosa takana, samoin Suomen metsien mahdollistamat vientieurot ja hiilinielut.

Suomalainen metsä on toiminut monen suomalaisen henkireikänä pandemian aikana. Marjastus, metsästys, luonnossa liikkuminen sekä mökkeily ovat suomalaisen elämäntavan kulmakiviä. Myös työ ja asuminen ovat muuttuneet entistä monipaikkaisemmiksi. Kulku metsään ja mökille tapahtuu usein pienempiä teitä pitkin. Myös matkailu elinkeinona on vähäliikenteisten teiden ja niiden kunnon armoilla.

Suomen pinta-alasta 70 % on saavutettavissa ainoastaan teitä pitkin ja pääosa tästä Suomesta on pääteiden ulkopuolella.

Suomen Tieyhdistys esittää vakavan huolensa vähäliikenteisten teiden nykykunnosta ja tulevaisuudesta. Pitkäjänteinen Liikenne 12 -suunnitelma naulitsee toteutuessaan valtion alemman tieverkon tuhon. Siinä esitetty rahoitustaso riittää juuri ja juuri pääteiden kunnossapitämiseen.

Kahdeksanvuotinen investointisuunnitelma osoittaa sen, mihin Liikenne 12 –suunnitelmassa osoitetulla rahoituksella päästään valtion vähäliikenteisten teiden osalta. Pistemäisillä korjauksilla ja hätäaputöillä ei kokonaista tieverkon osaa saada kuntoon. Kunto heikkenee vuosi vuodelta kiihtyvään tahtiin. Suomen liikennejärjestelmän heikoin lenkki, valtion alempi tieverkko, on laitettava kuntoon.

Arvoisa liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, Suomen Tieyhdistys esittää Eduskunnalle huolensa Suomen liikennejärjestelmän koko perustan sananmukaisesta murenemisesta.

Esitämme, että Eduskunta laatii välittömästi tieverkon pelastussuunnitelman, jossa seuraavan kahdeksan vuoden aikana vähäliikenteiselle perustieverkolle kohdistetaan Liikenne 12 –suunnitelman ulkopuolelta vuosittain 150 miljoonaa euroa. Tämä on alle 10 senttiä päivässä jokaista suomalaista kohden.

Kunnossa oleva tieverkko on ilmastoteko, edullinen pitää kunnossa ja investointi tulevaisuuteen.

Turussa 13.10.2021 Suomen Tieyhdistys ry