Suuressa osassa Suomea joukot puuttuvat ja julkinen palveluliikenne ei vastaa työn ja vapaa-ajan liikkumistarpeisiin. Elinkeinoelämän kuljetukset tapahtuvat pääosin tieverkolla. ”Autoliikenteelle ei ole näköpiirissä korvaajaa, mutta ajoneuvojen käyttövoimien muutoksella ja tieverkon parantamisella päästään kohti päästöttömyyden tavoitetta. Liikkumisen energiatehokkuutta tieverkolla tulee parantaa, vaikka tieliikenne olisi päästötöntä”, toteaa Liisa-Maija Thompson Suomen Tieyhdistyksestä.

”Tieverkon ja tieliikenteen kannalta tämä edellyttää, että tieverkolla tulee voida kulkea lyhintä reittiä, eikä tien tai sen siltojen kantavuus tai kilometripohjainen maksuperuste saa ohjata liikennettä pidemmille kiertoreiteille, mikä lisäisi päästöjä. Tärkeää on myös varmistaa mahdollisuus tasaiseen liikkumiseen, tien pinnan ja muun rakenteen hyvä kunto ja huolellinen päivittäinen kunnossapito, kuten riittävää lumenpoisto. Tieverkon kunnosta huolehtimalla voidaan vähentää tieliikenteestä aiheutuvia päästöjä " Thompson jatkaa.

”Olemassa olevan tieinfran kunnon vaikutuksia liikenteen päästöjen muodostumiseen on selvitettävä perinpohjin. Nyt tätä keinoa ei ole otettu päästötalkoissa juurikaan huomioon. Raportissa esitettyjen päästövähennyskeinojen vaikutuksia yhteiskuntaan tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti”, muistuttaa toimitusjohtaja Nina Raitanen Suomen Tieyhdistyksestä.