Nyt moottoripyöräpoliisit näpertelevät pikkuasioissa, isot asiat jäävät. Ennen edustivat poliisiosaamisen eliittiä. Ministerinä Päivi Räsänen (Krist.) lakkautti LP:n haitaksi koko maan liikenneturvallisuudelle.

Väylävirasto on laatinut säntilliset ohjeet tietyömaiden liikenneturvallisuudelle, liikenteen ohjauslaitteista, nopeusrajoituksista, suojakaiteista, rampeista, päällysteistä, liikenteen sujuvuudesta, jne.

Silti Suomi on täynnä ohjeiden vastaisia tietyömaita. ELY-keskukset eivät tunnu välittävän rahtuakaan Väyläviraston ohjeista tietyömaillaan. Pää- ja aliurakoitsijat viis veisaavat Väyläviraston ohjeista.

Parhaita esimerkkejä on eletty jo vuosia Helsingin Länsiväylällä, jossa tietyömaan tekijät ovat opettaneet nuorille autoilijoille, ja vanhemmillekin, ettei merkityn tietyömaan nopeusrajoituksilla ole mitään merkitystä. Parempaa opetusta nuorilla autoilijoille nopeusrajoituksen turhuudesta ei voi tien päällä antaa.

Kukaan ei valvo, että tietyömailla noudatetaan Väyläviraston tarkkoja ohjeita: ei ELY-keskukset, ei poliisi, ei Väylävirasto itsekään.

Varmemmaksi vakuudeksi Väylävirasto on itse teettänyt selvityksen surkeasta tilanteesta retuperällä olevasta tietyömaakäytännöstä.

Surullinen yhteenveto

Yhteenveto surkeudesta on tehty opinnäytetyönä Väylävirastossa ja julkaistu jo marraskuussa 2022, kohta kaksi vuotta sitten. Jokaisen kannattaa käydä lukemassa esimerkiksi netissä Rasmus Nousiainen: ”Tietyömaiden liikenteenohjaus” ja siitä ainakin ”Johtopäätökset ja huomiot”, sivut 77-86!

Otteita: ”Työmaiden nopeusrajoitukset on asetettu lähtökohtaisesti paljon alhaisemmiksi mitä Väylävirasto määrittelee.”

”30 km/h tulisi olla äärimmäinen poikkeus, mutta rajoitus on hyvin yleinen tietyömailla.” ”Yksiajokaistaisella alin nopeus tulisi olla 60 km/h, kaksikaistaisella 80 km/h.” ”Väyläviraston ohjeiden mukaan rajoitusten noudattaminen voisi olla huomattavasti parempaa.”

”Liian alhainen nopeusrajoitus todennäköisesti vähentää sen noudattamista.”

”Vaihtuvia nopeusrajoituksia tulisi tuoda työmaille jatkossa. Näitä pitäisi pystyä vaatimaan jo tietyötä tilatessa.”

”Työmaiden nopeusrajoituksissa tulisi käyttää enemmän vaihtuvia nopeusrajoituksia.” ”Suunnittelua olisi syytä viedä siihen, että liian alhaisten nopeusrajoitusten käyttö yksiselitteisesti kiellettäisiin.”

”Kulujen minimoimiseksi liikennejärjestelyt työmailla pyritään usein toteuttamaan mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Säästäminen saattaa johtaa heikosti hoidettuun liikenteenohjaukseen ja suuriin yhteiskunnallisiin kustannuksiin."

"Liikenteen sujuvuustekijöiden huomioiminen Väyläviraston ohjeissa voisi parantaa liikenteenohjausta merkittävästikin. Tällöin perustelut muun muassa korkeammille nopeusrajoituksille tulevat paremmin esille."

Nämä lainaukset edustavat vain pientä osaa murhaavasta arvostelusta, jota Nousiaisen selvitys kohdistaa Väylävirastolle tietöiden toteuttajien työmaajärjestelyistä ja -toteutuksista vastoin Väyläviraston ohjeita.

Jää kysymys: Miksei tietyömaita valvota? Miksei poliisi, joka on työkseen tien päällä, osaa/ymmärrä raportoida Väyläviraston ohjeiden vastaisista, liikenneturvallisuutta vaarantavista rikkeistä vastaaville ELY-keskuksille ja Väylävirastolle? Miksei Väylävirasto itse välitä?

Tällä viikolla ilmestyvä Auto, tekniikka ja kuljetus 6/2024 käsittelee laajemminkin Suomen mustimpiin kuuluvaa liikenneturvallisuutta vaarantavaa tekijää, retuperällä olevaa tietyömaavalvontaa otsikolla "Mössötystä riittää, kukaan ei valvo".