Kesäkuun kohta koittaessa tienvarsien kasvillisuus on päässyt kunnolla kasvuvauhtiin ja niittotyöt alkavat

Tienvarsien niittotyöt herättävät vilkasta keskustelua joka kesä. Teiden kunnossapidon asiantuntija Heikki Lappalainen Väylävirastosta perustelee tarvetta tienvarsien niitoille ja vesakonraivauksille painavin syin.

”Aivan teiden kupeessa rönsyilevä kasvillisuus on vaaratekijä niin tienkäyttäjille kuin kasvillisuuden sekaan piiloutuville eläimillekin”, Lappalainen sanoo. ”Niittoja ja vesakoiden raivauksia tehdään liikenneonnettomuuksien ehkäisemiseksi. Etenkin kaarteissa ja risteyksissä näkyvyys on muutoinkin tarpeen pitää riittävänä.”

Niittotöillä pyritään takaamaan tielläliikkujille esteettömät näkemät ja rajoittamaan vesakon leviämistä liian lähelle ajoratoja. Hyvä näkyvyys antaa kuljettajalle aikaa reagoida yllättäviin tilanteisiin. Vesakonraivaukset tehdään tielinjoilla useamman vuoden kierrolla, ja ne ulottuvat niittotöitä laajemmalle alueelle.

Niittäminen edistää myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Tienvarsien säännöllinen niitto on aikojen kuluessa luonut merkittävän määrän korvaavia elinympäristöjä niitty- ja ketolajistolle ja jopa uhanalaisillekin lajeille. Niitto ylläpitää näitä arvokkaita, perinnebiotooppeja muistuttavia elinympäristöjä.

Vilkasliikenteisimpien teiden varsia niitetään kaksi kertaa kesässä. Näillä teillä ensimmäinen niitto tehdään nykyohjeiden mukaan kapeana, joten tienkäyttäjät voivat nauttia kukkaloistosta pidempään. Niittoleveyden porrastus auttaa myös tienvarsilajistoa uudistumaan. Toinen niitto tehdään leveämpänä myöhemmin kesällä. Pikkuteillä niitetään vain kerran kesässä kahden metrin leveys heinä–elokuussa.

”Loputtomasti niittoja ei voida myöhentää liikenneturvallisuuden ja kustannusten takia. Niittotöiden kustannukset kohoaisivat, kun lyhyellä aikavälillä tehtävät niitot vaatisivat nykyistä huomattavasti suuremman määrän niittokalustoa” Lappalainen toteaa.

Niitoilla torjutaan haitallisia vieraslajeja

Tienvarsille on asettunut myös epätoivottuja vieraita eli haitallisia vieraskasveja. Viime kesänä tuli voimaan vieraslajeja koskeva valtioneuvoston asetus, joka edellyttää haitallisten kasvien, kuten kurtturuusun ja komealupiinin, torjuntaa. Maantieympäristöön sopivia komealupiinin torjuntamenetelmiä on virastossa jo selvitetty. Laajalle levinneen komealupiinin torjunnassa keskeistä on estää lupiinin leviämistä uusille kasvupaikoille siemenistä. Tästä syystä kukkivia lupiineja ei säästetä niitoissa. Vaarallisten jättiputkien esiintymät hävitetään erikseen, kun niitä havaitaan.

Haitallisten vieraslajien hävittäminen tienvarsilta ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Hävittämistoimien suunnittelijat voivat olla yhteydessä valtakunnalliseen Liikenteen asiakaspalveluun, josta saa lisätietoa toteutuksen edellytyksistä.

Oletko törmännyt vieraslajiin? Ilmoita siitä Vieraslajiportaalissa.

Niitoista voit antaa palautetta Liikenteen asiakaspalvelussa.

Lisätietoa tienvarsien niitoista saa myös ELY-keskusten sivuilta.