Väyläviraston teettämä tutkimus kertoo, että tienkäyttäjät olivat menneenä talvena selkeästi tyytyväisempiä maanteiden talvihoitoon verrattuna edelliseen vuoteen.
Korkeammalle laatutasolle määriteltyjen pääteiden talvihoitoon oltiin jälleen tyytyväisempiä muihin teihin verrattuna, vaikka tyytyväisyys nousi suhteessa enemmän juuri pääteiden ulkopuolella.
Kokonaistyytyväisyyden nousun taustalla ovat muun muassa kahden edellisvuoden hyvät päällystysmäärät.
Tienkäyttäjien tyytyväisyyttä talvihoidon palvelutasoon tarkastellaan valtakunnallisesti tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen avulla. Tutkimuksessa tienkäyttäjät arvioivat asteikolla 1–5 tyytyväisyyttään maanteiden talvihoitoon ja useisiin sen osa-alueisiin, kuten esimerkiksi liukkauden torjuntaan ja lumenpoistoon.
Kokonaistyytyväisyyttä tarkastellessa yksityishenkilöistä 58 prosenttia oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä maanteiden talvihoitoon menneen talven aikana.
Raskaan liikenteen osalta vastaava osuus oli 32 prosenttia vastaajista. Kaikkien vastaajien keskiarvo nousi selvästi viime vuodesta sekä yksityishenkilöiden (3,16 --> 3,44) että ammattikuljettajien (2,63 --> 2,89) keskuudessa.
Sekä yksityishenkilöt että raskaan liikenteen edustajat olivat huomattavasti tyytyväisempiä pääteiden kuin muiden teiden talvihoitoon, mutta tyytyväisyys oli kasvanut suhteessa enemmän muiden teiden osalta. Vilkasliikenteisemmillä pääteillä kunnossapidon toimenpiteet aloitetaan nopeammin verrattuna vähäliikenteisempiin teihin esimerkiksi lumisateen alettua.
Väylävirasto määrittelee maanteille talvihoidon palvelutason. Sen toteutumisesta huolehtivat alueellisten elinvoimakeskusten (entiset ELY-keskukset) liikenneosastot, jotka tilaavat teiden kunnossapitotyön urakoitsijoilta.
Tyytyväisyys kasvanut kaikilla tärkeimmillä osa-alueilla
Tutkimuksen vastaajat arvioivat talvihoidon onnistumista useilla eri osa-alueilla, esimerkiksi liukkauden torjunnan, lumen aurauksen ja tienpinnan tasaisuuden suhteen.
Kuljettajien tyytyväisyys nousi edelliseen talvikauteen verrattuna jokaisessa yllä mainitussa kategoriassa kaikkien tienkäyttäjien keskuudessa, sekä pää- että muilla teillä. Myös jalankulku- ja pyöräteiden talvihoitoon oltiin edellisvuotta tyytyväisempiä.
Tietoa tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksesta
Vuosittain toteutettu Väyläviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus tarjoaa tietoa 18–79-vuotiaiden yksityishenkilöiden ja raskaan liikenteen edustajien kokemuksista sekä mielipiteistä maanteiden talvihoitoon liittyen. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään Väyläviraston ja elinvoimakeskusten toiminnan onnistumisen arvioinnissa sekä apuna toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa.
Tiedonkeruu toteutettiin tänä vuonna 12.1.–9.3.2026 postikortilla, jossa oli internetlinkki tutkimuslomakkeelle. Lisäksi tutkimuskutsuja lähetettiin internetpaneelissa, ja vastaajia tavoiteltiin myös puhelimitse. Ammattikuljettajille tutkimuskutsut lähetettiin sähköpostitse. Tutkimukseen vastasi koko maassa 8 216 yksityishenkilöä ja 1 249 ammattikuljettajaa. Tutkimuksen koko raportti julkaistaan myöhemmin Väyläviraston verkkosivuilla.
Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen tuloksissa on hyvä huomata, että tänä vuonna raportoinnissa käytetään ensimmäistä kertaa elinvoimakeskuksia entisten ELY-keskusten sijaan. Aineisto on päivitetty myös takautuvasti vastaamaan elinvoimakeskusten alueellista rakennetta. Tästä syystä myös aiempien vuosien tulokset saattavat hieman erota aiemmin esitetystä.
Pääteitä ovat valtatiet ja kantatiet numeroilla 1–39 ja 40–99. Osa pääteistä on pääväyliä. Pääväylät yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat, ja ne palvelevat erityisesti pitkien etäisyyksien työmatkaliikennettä sekä elinkeinoelämän tavarakuljetuksia. Pääväylät on määritetty liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella 1.1.2019.
Muita teitä ovat seututiet ja yhdystiet numeroilla 100–999 ja 1000–19999.
Lisätietoja
Aluekohtaisista tiedoista kertovat elinvoimakeskukset. Siirry elinvoimakeskusten verkkosivuille.
Missä oltiin tyytyväisimpiä maanteiden talvihoitoon, missä parannettiin eniten?
Väylävirasto selvitti palautetutkimuksen perusteella tienkäyttäjien palvelussa parhaiten onnistuneet ja asiakastyytyväisyydessä eniten parantaneet maanteiden hoitourakat viime talven aikana. Hoitourakat jaetaan sisältönsä puolesta erittäin vaativiin ja vaativiin urakoihin sekä perusurakoihin. Tutkimustuloksia hyödynnetään muun muassa urakoiden kannustimissa ja toiminnan kehittämisessä.
Väylävirasto asettaa maanteiden talvihoidolle tietyn palvelutason, jonka toteutumisesta vastaavat alueelliset elinvoimakeskukset teiden kunnossapidon tilaajina. Maanteiden hoitourakat kilpailutetaan elinvoimakeskusten toimesta laatuvaatimuksilla. Urakoita on 79, ja palveluntuottajat vastaavat niistä yleensä viisivuotisen sopimuskauden ajan.
Tienkäyttäjät olivat tyytyväisimpiä talvihoitoon seuraavien urakoiden alueella:
Erittäin vaativissa hoitourakoissa Tampereella (Pimara Väyläpalvelut Oy).
Vaativissa hoitourakoissa Hämeenlinnassa (Destia Oy) ja Porvoossa (Destia Oy).
Perusurakoissa Kangasalla (Destia Oy), Vetelissä (YIT Road Oy) ja Pieksämäellä (Terranor Oy).
Tienkäyttäjien tyytyväisyys talvihoitoon oli parantunut eniten seuraavissa urakoissa:
Erittäin vaativissa hoitourakoissa Tampereella (Pimara Väyläpalvelut Oy).
Vaativissa hoitourakoissa Orivedellä (Pimara Väyläpalvelut Oy) ja Heinolassa (Pimara Väyläpalvelut Oy).
Perusurakoissa Harjavallassa (Destia Oy), Merikarvialla (YIT Road Oy) ja Pieksämäellä (Terranor Oy).
Eniten raskaan liikenteen tyytyväisyyttä maanteiden talvihoitoon parantanut elinvoimakeskus:
Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus
(Urakoitsijoina elinvoimakeskuksen alueella Destia Oy, YIT Road Oy ja Terranor Oy)
Urakoitsijoiden tekemä työ vaikuttaa tienkäyttäjien tyytyväisyyteen
Teiden talvihoitoon kuuluvat esimerkiksi lumen poisto, liukkauden torjunta ja polanteiden tasaaminen. Hoitourakat eivät ole keskenään samanlaisia, vaan alueissa ja sääolosuhteissa on eroja.
Urakoitsijat voivat työllään vaikuttaa asiakkaiden eli tienkäyttäjien tyytyväisyyteen. Esimerkiksi urakan henkilöstö, työkoneiden ja -laitteiden valinta, työskentelytavat, sääolosuhteiden ennakointi, toimenpiteiden ajoitus ja aluetuntemuksen hyödyntäminen ovat isossa roolissa urakoitsijoiden työn onnistumisessa.
”Viime talvi oli hyvin erilainen kuin edellinen, ja se jakaantui selvästi kolmeen osaan. Ensin oli sateinen ja vaihteleva sää tammikuuhun asti, tammi-helmikuussa oli kovat pakkaset koko maassa ja sitten kevät tuli tosi nopeasti. Vakiintunut sää helpotti urakoitsijoiden työkuormaa, mikä näkyi myös tienkäyttäjille tasaisempana laatuna”, toteaa maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta.
Näin eri urakat laitetaan paremmuusjärjestykseen
Parhaan asiakastyytyväisyyden (yksityishenkilöt) vertailussa tulos lasketaan pääteiden talvihoidon ja muiden teiden talvihoidon indeksien keskiarvosta. Laskennassa on käytetty tarkkoja tuloksia tutkimusraportissa olevien kahden desimaalin tarkkuudella pyöristettyjen lukujen sijaan.
Eniten asiakastyytyväisyyttä (yksityishenkilöt) parantaneiden kisassa on vielä pari lisäsääntöä. Vertailukohtana käytetään urakan kolmen edellisen vuoden tuloksen keskiarvoa, ja lisäksi palkittavien urakoiden tulee sijaita omassa sarjassaan puolivälin yläpuolella tai vertailukeskiarvon tulee olla vähintään 3,00.
Eniten raskaan liikenteen tyytyväisyyttä parantanut elinvoimakeskus lasketaan vertaamalla tuoretta tulosta kolmen edellisen vuoden keskiarvoon.
