Väylällä sekä Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-keskuksilla on käynnissä yhteinen kokeilu, jonka tavoitteena on kerätä reaaliaikaista tietoa keliolosuhteista valtatie 4:llä sekä selvittää, miten kerättyä tietoa voidaan hyödyntää talvihoidon parantamisessa. Ajokeliä mittaavia laitteita on asennettu kahdeksaan Helsingin ja Oulun väliä ajavaan kuorma- ja linja-autoon. Kokeilun alustavien tulosten pohjalta järjestelmää jatko kehitetään ja talvihoidon toimenpiteiden kohdennusta parannetaan.
Valtatie 4 on valtakunnallisesti merkittävä päätie, jolla kulkee runsaasti muun muassa elinkeinoelämälle tärkeitä raskaita kuljetuksia. Ilmastonmuutos ja nopeat sään vaihtelut ovat vaikeuttaneet teiden talvihoitoa. Tulevaksi talveksi teiden talvihoitoon onkin osoitettu parannuksia muun muassa lisärahoituksella.
Myös keliolosuhdetiedon hyödyntämisessä on potentiaalia väylien talvihoidon kehittämiseksi. Väylän ja kolmen ELY-keskuksen syksyllä 2018 käynnistämän kokeiluhankkeen tavoitteena on selvittää, miten reaaliaikaisen keliolosuhdetiedon kerääminen voidaan järjestää ja miten tietoa voidaan hyödyntää teiden talvihoidon suunnittelussa.
Kokeilu on käynnissä talvikausien 2018–2019 ja 2019–2020 ajan valtatie 4:llä. Raskaan liikenteen ajoneuvoihin asennetut optiset mittarit keräävät tietoa tienpinnan kitkaan, lämpötilaan sekä veden määrään ja olomuotoon liittyen. Lisäksi kokeilussa mukana oleviin autoihin asennetut kamerat tallentavat kuljettajan näkymää tielle. Kerättyä tietoa jaetaan karttapalvelun avulla avoimesti urakoitsijoiden kelikeskuksille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Tulosten perusteella liukkautta enemmän kuin odotettiin
Ensimmäisen talven mittaustulokset osoittavat, että teiden liukkautta havaittiin jonkin verran enemmän kuin alun perin oletettiin. Moottoriteiden kitkataso vaikutti tulosten perusteella selvästi yksiajorataisia tieosuuksia paremmalta, vaikka suuria laatueroja ei uusien laatuvaatimusten näkökulmasta pitäisi olla. Analyyseissa hoitourakoiden rajat näkyivät jonkin verran, mutta eivät erityisen selvästi.
Kerätyn tiedon perusteella on tehty analyyseja muun muassa siitä, milloin, missä ja minkälaisissa tilanteissa huonoja ajo-olosuhteita tyypillisimmin esiintyy. Lisäksi etsittiin liukkauden tasoeroja tietyissä tienkohdissa. Järjestelmän teknisen toteuttamisen kannalta saatiin runsaasti käyttökokemuksia liittyen muun muassa tulosten luotettavuuteen ja järjestelmän tekniseen toimivuuteen. Kerättyä dataa on mahdollista hyödyntää paitsi tienhoidossa ja sen ajoituksessa, myös hoidon toteutuneen laadun arvioinnissa sekä tienkäyttäjien informoinnissa.
