Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan laskevan Suomessa 2020-luvulla. Liikenteen päästöjen puolittamiseksi tarvitaan vielä lukuisia uusia toimenpiteitä.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laatiman ennusteen mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät nykyisillä toimenpiteillä yhteensä noin 37 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

– Liikenteen ilmastopäästöjen perusennuste heittää kovan haasteen tuleville vuosille, mutta luo myös uskoa. Kehittyvä teknologia ja päättäväiset toimet tuottavat tuloksia. Niiden yhteisvaikutuksella päästöt on saatu selkeälle lasku-uralle – oikeaan suuntaan siis, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.

Keskeinen syy päästöjen laskuun 2020-luvulla on biopolttoaineiden kasvava osuus liikennepolttoaineissa. Osuus nousee voimassa olevan lainsäädännön vaikutuksesta nykyisestä noin 14 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi markkinoilla on 2020-luvulla entistä vähäpäästöisempiä autoja. Sähkö- ja kaasuautojen osuus kasvaa, mutta myös bensiini- ja dieselautojen päästöt pienenevät. Suomessa on ennusteen mukaan vuonna 2030 noin 350 000 sähkökäyttöistä autoa. Kaasukäyttöisiä henkilöautoja on vajaat 25 000 kappaletta. Ennusteen mukaan syy kaasuautojen melko pieneen määrään on epävarmuus autojen saatavuudesta vuoden 2025 jälkeen.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennuste on pohja liikenteen ilmastopolitiikan valmistelulle. Liikenteen päästöjen perusennustetta hyödynnetään, kun lasketaan eri toimenpiteiden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Liikenne- ja viestintäministeriössä laaditaan parhaillaan fossiilittoman liikenteen tiekarttaa. Se on suunnitelma siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja pudotetaan nollaan viimeistään vuonna 2045. Erityisen haastavaa on löytää keinot, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt saadaan poistettua vuoteen 2045 mennessä.

– Liikenteen ilmastopäästöjen perusennuste on lähtökohta ilmastoelvytykselle ja matkalle kohti uusiutuvaa liikennettä. Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työssä kartoitetaan parhaillaan liikenteen ilmastotavoitteiden edellyttämiä toimia. Tiekartta valmistuu syksyllä 2020, ministeri Harakka sanoo.

Jatkossa suurin osa uusista yksittäisistä toimenpiteistä vähentää päästöjä melko vähän. Siksi keinovalikoiman on oltava laaja. Merkittävin keino eli autovalmistajia koskevat sitovat hiilidioksidipäästöjen raja-arvot ovat jo mukana perusennusteessa.

Liikenne tuottaa viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on 95 prosenttia. VTT:n päästöennuste perustuu Liikenne- ja viestintäviraston, Väyläviraston ja Tilastokeskuksen keräämiin tilastoihin sekä arvioihin tulevasta. Perusennuste näyttää sen, kuinka paljon jo nykyisellä lainsäädännöllä ja rahoituspäätöksillä saadaan vähennettyä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja kuinka paljon vielä tarvitaan uusia toimenpiteitä. Perusennuste sisältää myös herkkyystarkastelun, joka ottaa huomioon epävarmuudet arvioidussa kehityksessä kuten sähköautojen määrässä.

Mitä seuraavaksi?

Fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelu jatkuu kevään aikana poikkeustilanteesta huolimatta. Liikenne- ja viestintäministeriön johtamassa fossiilittoman liikenteen työryhmän etäkokouksissa käsitellään keinoja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

Eri keinojen vaikutuksia arvioidaan kahdessa eri tutkimushankkeessa sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa ja Väylävirastossa. Varsinainen tiekartta laaditaan liikenne- ja viestintäministeriössä työryhmän työn ja vaikutusarviointien pohjalta. Tiekartta valmistuu syksyllä 2020.