Väylävirasto ja ELY-keskukset huolehtivat väylien liikennöitävyydestä ympäri vuoden. Talvihoidon toimintalinjat ja laatuvaatimukset määrittelevät, miten maanteitä hoidetaan ja niiden liikennöitävyys varmistetaan. Teiden talvihoito pyrkii minimoimaan talven tuomat yllätykset. Maanteiden kunnossapidon talvikausi alkaa lokakuun alussa.

Koska kaikkia teitä ei voida hoitaa kohtuullisin kustannuksin välittömästi, on maantiet luokiteltu kuuteen eri talvihoitoluokkaan. Luokituksen määrittämiseen ja sitä kautta talvihoidon palvelutasoon vaikuttavat tien merkitys sekä sen liikennemäärä ja -koostumus.

- Tiivistetysti tämä tarkoittaa sitä, että vilkkaimmat tiet aurataan ensimmäisenä, kun sataa lunta. Korkeissa hoitoluokissa hoitolenkit ovat lyhyitä, jotta vilkkaat tiet saadaan hoidettua nopeasti laatuvaatimusten mukaiseen kuntoon. Alemmissa luokissa hoitolenkit ja toimenpideajat ovat vastaavasti pidempiä, kertoo maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta.

Talvisin on useimmiten ainakin muutama hyvin haastava kelitilanne, kuten esimerkiksi poikkeuksellisen runsaat lumisateet tai alijäähtyneet vesisateet. Hoitourakoihin on varattu haastavia olosuhteita varten lisäkalustoa, jotta poikkeuksellisen kelin aiheuttama haitta olisi vähäisempi. Silti teiden kuntoon saaminen voi kestää normaalia pidempään.

- On hyvä muistaa, että teiden talvihoidolla ei tavoitella kesäkelejä. Edes laatuvaatimusten mukaisessa kunnossaan tie ei pidä yhtä hyvin kuin kesällä kuivalla asfaltilla. Kuljettajilla onkin oma vastuunsa turvallisesta kulkemisesta. Talvihoito pyrkii omalta osaltaan minimoimaan talven tuomat yllätykset, Pirinen muistuttaa.