Tavaraliikenteen määrässä on nähtävissä varovaista nousua. Etenkin raideliikenteessä tavaraliikenteen määrä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä. Tähän on vaikuttanut muun muassa vilkastunut puukauppa.

Myös lentojen määrä Suomen ilmatilassa on kasvanut, ja etenkin kansainvälinen lentoliikenne on alkanut saavuttaa koronaa edeltävän vuoden tasoa. Yritykset ja kansalaiset hyödyntävät liiketoiminnassaan ja arjessaan liikennetietoa enemmän kuin koskaan.

”Pitkään jatkuneen tavaraliikenteen määrän supistumisen jälkeen on viimein nähtävissä nousua. Tieliikenteessä nousu on hyvin varovaista, mutta raideliikenteessä tavaraliikenteen junien määrä kasvoi edellisvuoden ajankohtaan nähden jopa seitsemän prosenttia. Erityisen tyytyväisiä olemme siihen, että Fintrafficin digipalvelut tavoittivat enemmän suomalaisia kuin koskaan aiemmin. Sekä yritykset että kansalaiset hyödyntävät eri tilanteissa liikennetietoa, minkä ansiosta matkustus- ja kuljetusketjut ovat entistä sujuvampia, jolloin säästetään sekä kustannuksia että ympäristöä”, toteaa Fintrafficin toimitusjohtaja Pia Julin.

Liikennedata

Fintrafficin digitaaliset palvelut keräsivät vuoden toisella neljänneksellä ennätykselliset 1,8 miljoonaa käyntiä (Q1 / 1,5 miljoonaa). Suosituimmat palvelut olivat Fintraffic Mobiili, Liikennetilanne ja Junalähdöt.

Fintrafficin jakamaa avointa dataa hyödynnettiin Digitraffic-palvelun historiassa tähän mennessä eniten muiden toimijoiden palveluiden ja sovellusten kehittämiseen. Fintrafficin tarjoamiin liikennedatan avoimiin rajapintoihin tehtiin huhti-kesäkuussa 1,55 miljardia kyselyä. Kasvua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan on 31 prosenttia. Dataa jaettiin 186 GB, kasvua on 38 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan ja 31 prosenttia tämän vuoden ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna.

Joukkoliikenteen matkatietoihin tehtiin Digitransit-alustalla vuoden toisella neljänneksellä 4,31 miljardia rajapintakyselyä. Kasvua oli jopa 43 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Digitransitissa dataa jaettiin toisella kvartaalilla 58,5 TB. Suomalaiset joukkoliikenteen reittioppaat hyödyntävät laajasti yhteistä tietopohjaa Digitransit-alustan kautta.

Fintraffic tarjoaa liikenteen tilannekuvaa kuluttajille, yrityksille ja medialle sekä avointa dataa liikenteen ja logistiikan palveluoperaattoreille sekä sovelluskehittäjille muun muassa erilaisten karttapalvelujen kehittämiseen ja navigaattorien käyttöön.

“Liikenteen tiedon kerääminen, jalostus ja hyödyntäminen ovat nykyaikaisen liikennejärjestelmän kulmakivi, jonka varaan liikenteen palveluita luodaan. Datan kerääminen hyödyttää sekä yksittäisiä tienkäyttäjiä, mutta vaikuttaa myös laajemmin koko yhteiskuntaan ja talouteen: liikennetieto on avain tehokkaan, turvallisen ja kestävän liikennejärjestelmän ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Avoimen tiedon avulla voidaan luoda täysin uutta liiketoimintaa”, sanoo Fintrafficin ekosysteemi- ja teknologiajohtaja Janne Lautanala.

Raideliikenne

Tavaraliikenteen määrä rautateillä oli vuoden toisella neljänneksellä lähes 7 prosenttia edellisvuoden vastaavaa aikaa suurempi.

”Tavaraliikenteen määrän nousu johtuu muun muassa raakapuun siirtokuljetuksista tehtaiden tarpeisiin. Myös puukauppa on vilkastunut, mikä on lisännyt tavaraliikennettä raakapuun osalta rautateillä. Venäjän tilanne on muuttanut liikennevirtoja ja tavarajunamäärät ovat lisääntyneet Suomen sisäisissä kuljetuksissa”, kertoo aluejohtaja Teemu Pöyry.

Lähiliikenteen määrä vastaavasti kasvoi lähes 6 prosenttia. Lähiliikenteen kasvua on mahdollistanut esimerkiksi Karjaa – Hanko-välin liikenteen käynnistyminen viime vuoden liikennekatkon jälkeen (Karjaa – Hanko sähköistystyö). Käytännössä tämä on tarkoittanut lisää liikennettä noin 12–14 junavuoroa vuorokaudessa eli noin 400 junaa kuukaudessa.

Lisäksi KoKoHa-projektin (Kouvola-Kotka-Hamina) vuoksi lähijunat korvattiin viime vuoden lopusta lähtien bussikuljetuksilla useiden viikkojen ajan Kotkan ja Kouvolan välillä. Lähiliikenne käynnistyi uudelleen ja on myös omalta osaltaan vaikuttanut lähiliikenteen kasvuun tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä.

Henkilöliikenteessä kaukojunien määrä pysyi samoissa luvuissa kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.

Junien täsmällisyysprosentit olivat laskussa. Lähiliikenteessä se oli 90,4 prosenttia (94 %), kaukoliikenteessä 78,4 prosenttia (87,9 %) ja tavaraliikenteessä 90,5 prosenttia (93,3 %). Tähän vaikutti muun muassa se, että vielä huhtikuussa tehtiin rataverkolla lumitöitä poikkeuksellisen pitkään. Tarkasteltuna ajanjaksona on lisäksi ollut käynnissä useita ratatöitä sekä suuria ratahankkeita. Ratatöiden määrä oli tarkasteltuna ajankohtana 36 027 (35 563). Näiden vuoksi on jouduttu asettamaan runsaasti nopeusrajoituksia eri puolille Suomea.

Suuria ratahankkeita ovat esimerkiksi Espoon kaupunkirata, Tikkurila ja Kytömaa – Ainola, Joensuun ja Oulun ratapihat, Seinäjoen matkakeskuksen rakentaminen ja Kupittaa-Turku. Esimerkiksi pelkästään Tampereen ohjauksen alueella on annettu lähes tuhat ratatyölupaa enemmän tänä vuonna kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2023. Myös roudasta johtuvia nopeusrajoituksia on ollut rataverkolla tämän kevään aikana.

Lentoliikenne

Kansainvälinen lentoliikenne ja Suomen yli lentävien lentojen määrä ovat kasvaneet viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

“Lentojen määrä Suomen ilmatilassa on lisääntynyt kesäkuun loppua kohden, ja kansainvälinen lentoliikenne on alkanut saavuttaa koronaa edeltävän vuoden tasoa. Huhti-toukokuussa on ollut useita päiviä, jolloin lentoja on ollut yli 500, mikä vastaa jo ennätysvuoden 2019 keskiarvoa. Lentoliikenteen kasvua ovat vauhdittaneet muun muassa Finnairin lisäämät lennot kesäaikataulukaudelle. Liikennemääriä kasvattavat myös venäläiskoneiden lennot Kaliningradiin, sillä Suomenlahden päällä tapahtuvalle liikenteelle tarjotaan lennonvarmistuspalvelua kansainvälisten sääntöjen mukaisesti. Myös ylilentojen määrä Suomen ilmatilassa on kasvussa. Erityisesti kiinalaiset lentoyhtiöt ovat lisänneet lentojaan huomattavasti”, kertoo Fintrafficin lennonvarmistuksen toimitusjohtaja Raine Luojus.

Tieliikenne

Liikenteen kokonaismäärät pääteillä (valta- ja kantatiet) ovat huhti-kesäkuussa olleet lähes samalla tasolla viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Kevyen ajoneuvoliikenteen (henkilö- ja pakettiautot) määrät laskivat vain hieman edellisvuodesta, 0,3 prosenttiyksikköä. Raskaan liikenteen määrä on ollut jo pidemmän aikaa laskussa, mutta nyt raskaan ajoneuvoliikenteen määrässä on nähtävissä hyvin pientä nousua. Raskaan ajoneuvoliikenteen määrä kasvoi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 0,2 prosenttiyksikköä.