Suomen talouden vaisu kehitys on heijastunut tammi-maaliskuussa erityisesti raskaan tieliikenteen määriin. Sen sijaan kasvua on henkilöautoliikenteessä ja kaukojunaliikenteessä. Lähi- ja tavarajunaliikenteen määrä laski edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Lentoliikenne vilkastui helmi-maaliskuussa Etelä-Suomen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen hiihtolomaviikkojen aikana.
”Talouskasvun hiipuminen ja hintojen nousu ovat vähentäneet kotitalouksien ja yritysten taloudellista liikkumavaraa. Tämä näkyy jo kuljetusten määrissä. Nyt onkin entistä tärkeämpää, että liikenne- ja logistiikkajärjestelmän tehokkuutta kyetään Suomessa parantamaan, jotta liikenteen ja logistiikan kulut pysyvät tulevaisuudessa kurissa eivätkä syö kotitalouksien ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä”, Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Korhonen sanoo.
Liikenteen digitalisaatiolla voidaan vaikuttaa kuljetus- ja matkaketjujen nopeuteen ja sujuvuuteen, kuljetuskapasiteetin käyttöasteeseen, väylien kunnossapidon kustannuksiin, ruuhkissa vietettyyn aikaan sekä liikenteen päästöihin.
“Matka- ja kuljetusketjujen tehokkuuden parantuminen viidellä prosentilla alentaisi kotitalouksien liikennekustannuksia noin 600 miljoonalla eurolla vuodessa ja yritysten kustannuksia 1,5 miljardilla eurolla vuodessa. Näitä hyötyjä kannattaa tulevina vuosina tavoitella tosissaan, jotta liikennejärjestelmä tukee Suomen menestymistä”, Korhonen jatkaa.
Tieliikenne: raskas liikenne väheni
Suomen talouden vaisu kehitys on heijastellut alkuvuonna raskaan liikenteen määriin: raskas ajoneuvoliikenne on vähentynyt tammi-maaliskuussa lähes seitsemän prosenttia edeltävän vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Taloudellinen tilanne ei sitä vastoin ole näkynyt henkilöautoilussa, sillä kevyen ajoneuvoliikenteen määrät pääteillä ovat olleet lähes kuuden prosentin nousussa edellisvuoteen verrattuna.
Kaikkiaan raskaan liikenteen määrät ovat vuositasolla yli 11 prosenttia jäljessä pandemiaa edeltäneestä vuoden 2019 tasosta. Myös kevyttä ajoneuvoliikennettä liikkuu maanteillämme vielä pandemiaa edeltänyttä tasoa vähemmän, mutta ero on tällä hetkellä enää alle kolme prosenttia.
Ajoneuvojen keskinopeudet ovat olleet vuoden ensimmäisenä neljänneksellä edellisvuosien tasolla. Henkilö- ja pakettiautojen keskinopeudet olivat 88,0 km/h ja kuorma- ja linja-autojen 80,9 km/h.
Raideliikenne: junien täsmällisyys nousussa
Lähiliikenteen määrä on laskenut tammi-maaliskuussa edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta runsaat kolme prosenttia. Kaukojunien määrä rautateillä oli sen sijaan jonkin verran nousussa ollen 1,4 prosenttia suurempi kuin vuonna 2022 vastaavana ajankohtana. Tavarajunien määrä puolestaan laski noin 1,6 prosenttia.
Täsmällisyys rautateillä on parantunut alkuvuonna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Junien täsmällisyysprosentit nousivat lähiliikenteessä 90,4 prosenttiin (88,5 %), kaukoliikenteessä 87,5 prosenttiin (82,9 %) ja tavaraliikenteessä 92 prosenttiin (85,5 %).
Talviajan ratatöitä tehtiin myös jonkin verran enemmän kuin vuoden 2022 alussa. Ratatöiden lukumäärä oli 52 424 (51 844).
”Perinteisesti runsasluminen talvi ja kovat pakkaset ovat iso haaste junaliikenteelle. Tänä vuonna sekä lumi- että pakkastilanne ovat olleet varsin hyvät verrattuna esimerkiksi edellisvuoteen. Lisäksi talveen varauduttiin entistä tiiviimmässä yhteistyössä rautateiden eri toimijoiden kanssa. Tämä kokonaisuus näkyy positiivisesti alkuvuoden täsmällisyysluvuissa”, Fintrafficin raideliikenteenohjauksen toimitusjohtaja Pia Julin kertoo.
Lentoliikenne
Kansainvälinen ja kotimainen lentoliikenne on alkuvuonna piristynyt, vaikka määrissä ei edelleen ylletä pandemiaa edeltävään aikaan.
”Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kansainvälinen ja kotimainen lentoliikenne on lisääntynyt merkittävästi ja se on näkynyt lennonjohtoyksiköissämme ajoittain jopa kiireenä. Ylilennoissa olemme historiallisen alhaisissa lukemissa (- 50 %), eikä edes pahimpaan pandemia-aikaan huhtikuussa 2020 ylilentojen määrä ole ollut näin vähäinen. Syynä tähän ovat Venäjän hyökkäyssotaan liittyvät pakotteet, kun länsiyhtiöt eivät käytännössä lennä ylitsemme vaan ylilentäviä ovat lähinnä kiinalaiset yhtiöt. Tilanteeseen ei valitettavasti ole muutosta näköpiirissä”, kertoo Fintrafficin lennonvarmistuksen toimitusjohtaja Raine Luojus.
Liikennedata
Fintrafficin tarjoamiin liikennedatan avoimiin rajapintoihin tehtiin tammi-maaliskuussa lähes 1,54 miljardia rajapintakyselyä. Fintraffic tarjoaa liikenteen tilannekuvaa kuluttajille, yrityksille ja medialle sekä avointa dataa liikenteen ja logistiikan palveluoperaattoreille sekä sovelluskehittäjille muun muassa erilaisten karttapalvelujen kehittämiseen ja navigaattorien käyttöön.
Liikenteen tilannekuvan lisäksi Fintraffic kokoaa joukkoliikenteen reittioppaiden käyttöön dataa, joka kattaa koko Suomessa jo 6 260 reittiä ja 385 440 vuoroa. Joukkoliikenteen palveluiden, aikataulujen ja reittien löytäminen onkin nyt Suomessa helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. Opas.matka.fi -reittiopas uudistui, ja samalla myös eri joukkoliikennepalveluiden tuottajien reittiopaspalvelut paranivat, sillä ne käyttävät pääosin saman taustajärjestelmän tietoa koko Suomesta aiempaa kattavammin. Reittioppaan uudistus teki mahdolliseksi julkaista kattavampaa joukkoliikenteen reaaliaikatietoa valtakunnallisesti. Palvelu laajeni kattamaan arviolta 16 uutta toimijaa.
Tutustu Fintrafficin palveluihin:
Tutustu tie-, rata- ja meriliikenteen avointa dataa tarjoavaan Digitraffic-palveluun: https://www.digitraffic.fi/
Liikennetilanne-palvelu esittää Fintrafficin, Väyläviraston sekä Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) keräämiä tietoja liikenteestä havainnollisesti kartalla. Palvelu on tarjolla sekä verkkopalveluna että mobiilisovelluksena (iOS ja Android). Sovelluksessa voi seurata liikennetilannetta Suomessa sekä tehdä ilmoituksia väylien kunnosta.
Liikenteen asiakaspalvelu on valtakunnallinen Väyläviraston, ELY-keskusten ja Fintrafficin yhteinen maantie-, rata- ja vesiväyläasioiden neuvontapalvelu. Valtion maantien kunnosta voit jättää viestin ja toimenpide-ehdotuksen Liikenteen asiakaspalvelun Palauteväylään.
Tutustu rautatie-, lento- ja tieliikenteen liikennemääriin: https://www.fintraffic.fi/fi/fintraffic/liikennemaarat
