Sähkökäyttöisiä henkilö- ja pakettiautoja palveleva latausinfrastruktuuri laajenee vauhdikkaasti, käy ilmi Traficomin laatimasta selvityksestä. Raskaille ajoneuvoille soveltuvan latausinfrastruktuurin ja myös vetytankkausasemien rakentaminen on käynnistymässä.
Tieliikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelua koskevat EU:n jakeluinfra-asetuksen sitovat tavoitteet ovat nykytila-analyysin ja toimijoiden julkistamien hankesuunnitelmien perusteella saavutettavissa Suomessa. Vuosien 2025-2035 aikana asteittain kiristyvät sitovat tavoitteet edellyttävät kuitenkin merkittävää jakeluinfran lisärakentamista sekä elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyötä maankäytön, energiaverkkojen ja liikenteen tarpeiden yhteensovittamiseksi.
Henkilö- ja pakettiautojen latausinfra kehittyy vauhdikkaasti
Joulukuun 2023 lopussa Suomessa oli henkilö- ja pakettiautoja palvelevia julkisia, eli yleisesti saatavilla olevia, latauspisteitä noin 12 000 kpl. Vähintään 150 kW:n huippunopeita latauspisteitä oli noin 1 900 kpl yli 400 latausasemasijainnissa. Lähin latausasema on saatavilla lähes koko Suomessa 50 kilometrin säteellä, ja kattavuus on parhaalla tasolla Etelä- ja Länsi-Suomessa. Suurta lataustehoa ja nopeaa latausasiointia on tarjolla erityisesti kaupungeissa ja keskeisimpien pääteiden varsilla.
Henkilö- ja pakettiautoja palveleva sähkölatausinfra täyttää selvityksen mukaan jo nykyisellään valtaosan EU:n jakeluinfra-asetuksen vuosien 2025 ja 2027 tavoitteista. "Lisärakentamisen tarve aikavälillä 2027-2035 on merkittävä, mutta tavoitetasoon pääseminen näyttää lupaavalta. Suomessa sähkökäyttöisten henkilöautojen markkina ja sitä yhdessä palveleva yksityinen ja julkinen latausinfra ovatkin kehittyneet hyvässä tasapainossa", arvioi Traficomin erityisasiantuntija Heidi Auvinen.
Raskaiden ajoneuvojen jakeluinfrarakentaminen on käynnistymässä
Kuorma-autojen ja linja-autojen tarpeisiin erikoistuneen julkisen sähkölataus- ja vetytankkausinfrastruktuurin kehitys on käynnistymässä. Suomessa on toistaiseksi ainoastaan yksi julkinen raskaan liikenteen latausasema. Yksityistä latausinfraa on rakennettu jo runsaammin erityisesti linja-autovarikoille, missä ne palvelevat yli 500 sähkökäyttöistä paikallisbussia. Julkisen jakeluinfrastruktuurin rakentamisen ajoitukseen ja kannattavuuteen vaikuttaa olennaisesti sähkö- ja vetykäyttöisten raskaiden ajoneuvojen markkinakehitys, joka on Suomessa vielä varhaisessa vaiheessa.
Toimijoiden julkaisemien hankesuunnitelmien ja jakeluinfran rakentamisen tukihakemusten perusteella sekä raskaan liikenteen latausasemia että vetytankkausasemia ollaan perustamassa Suomeen lähivuosina. Tukea hankkeille on haettavissa Energiaviraston infratukena sekä Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneohjelmasta.
EU:n jakeluinfra-asetuksen tavoitteiden saavuttaminen näyttää myös raskaan liikenteen jakeluinfrastruktuurin osalta mahdolliselta, joskin hankesuunnitelmien toteutumiseen ja aikatauluihin liittyy paljon epävarmuuksia. Valtaosa hankesuunnitelmista keskittyy tiheästi liikennöityjen reittien ja solmukohtien varsiin, missä jakeluinfran kysyntä on suurinta, mutta EU:n jakeluinfra-asetus edellyttää jakeluinfran rakentamista myös muille Euroopan laajuisen liikenneverkon osille. Suomen kannalta tärkeitä ovatkin asetuksen mahdollistamat, vähäliikenteisiä alueita koskevat helpotukset.
Kansallinen jakeluinfraohjelma täsmentää EU:n jakeluinfra-asetuksen määrittelemiä tavoitteita ja listaa tarvittavia toimenpiteitä
Nyt valmistunut Traficomin selvitys palvelee liikenne- ja viestintäministeriön johtamaa työtä kansallisen liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelman laatimiseksi. Ohjelman laatiminen yhdessä elinkeinoelämän kanssa on kirjattu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. "Ohjelma sisältää päivitetyn arvion jakeluinfran kehityksestä sekä infraa ja ajoneuvokantaa koskevat tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet. Valmistelua tehdään hallinnonalan virkatyönä sekä sidosryhmiä työpajoissa, kuulemisissa ja lausuntokierroksella laajasti osallistaen", kertoo liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Tuuli Ojala.
EU:n jakeluinfra-asetus, eli asetus vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta, määrittelee sitovat kansalliset vähimmäisvaatimukset muun muassa tieliikenteen julkiselle sähkölataus- ja vetytankkausinfrastruktuurille. Jakeluinfra-asetus edellyttää myös kansallisen ohjelman laatimista vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi ja infrastruktuurin käyttöönottamiseksi.
