Suomi on saanut Euroopan liikenneturvallisuusneuvoston (ETSC) 2024 palkinnon erinomaisesta edistymisestä tieturvallisuuden alalla.

Maa vähensi tieliikennekuolemien määrää huomattavasti 29 prosenttia vuosikymmenen aikana vuoteen 2023 mennessä, kun taas EU:n keskimääräinen lasku oli vain 16 prosenttia.

Tunnustus, joka tunnetaan nimellä Road Safety Performance Index (PIN) -palkinto, on tunnustus Suomen edistymisestä liikenneturvallisuudessa ja on osoitus maan pitkän aikavälin tavoitteista ja kattavasta strategiasta kaikkien tienkäyttäjien liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Antonio Avenoso, Euroopan liikenneturvallisuusneuvoston pääjohtaja, sanoi:
"Suomessa sanotaan "vahinko ei tule kello kaulassa". Tämä saattaa selittää, miksi suomalaiset omaksuvat niin kokonaisvaltaisen ja strategisen lähestymistavan, joka pyrkii kattamaan monia eri näkökohtia. Suomi on ainoa maa Euroopassa, joka tutkii perusteellisesti jokaisen kuolemaan johtaneen törmäyksen. Onnittelemme Suomea sen edistymisestä viimeisen kymmenen vuoden aikana ja toivomme, että Suomi saa inspiraatiota kaksinkertaistaa ponnistelunsa kunnianhimoisten tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamiseksi."

EU:n edistyminen tiekuolemien vähentämisessä pysähtyi vuonna 2023

Ilmoitus osuu samaan aikaan ETSC:n julkaiseman uuden analyysin kanssa, joka osoittaa, että EU:n teillä kuoli viime vuonna 20 418 ihmistä. Tämä on vain 1 prosentin vähennys vuoteen 2022 verrattuna, mikä jää selvästi alle 6,1 prosentin vuotuisen vähennyksen, joka tarvitaan EU:n 50 prosentin vähennystavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Viime viikolla pidettyjen Euroopan parlamentin vaalien jälkeen ETSC vaatii EU:n tieturvallisuusviraston perustamista, jolla on erityiset valtuudet, kuten automatisoitujen ajoneuvojen käyttöönoton hallinta ja kolaritutkinnan suorittaminen. Vaikka muilla Euroopan tärkeimmillä liikennemuodoilla (lento-, meri- ja rautatieliikenteessä) on turvallisuudesta vastaavat EU:n erillisvirastot, maantieliikenteestä vastaavaa virastoa ei ole.

ETSC kehottaa myös Euroopan komissiota aloittamaan työskentelyn ajoneuvojen turvallisuusmääräysten uuden tarkistuksen parissa, jotta otettaisiin huomioon nopeasti kehittyvät turvallisuusteknologiat, ja ajamaan eteenpäin uudistuksia ajoneuvojen määräaikaisteknisiin katsastuksiin varmistaakseen, että näitä teknologioita ylläpidetään ajoneuvon koko käyttöiän ajan.

Kommentoidessaan Euroopan parlamentin ja komission seuraavaa viisivuotista toimikautta Avenoso kommentoi:

"Liikenneturvallisuuden tulee olla jälleen kerran etusijalla. EU:n teillä kuoli 100 000 ihmistä viimeisen viiden vuoden aikana, ja 100 000 ihmistä kuolee seuraavien viiden vuoden aikana, jos mikään ei muutu. Äskettäin valittujen Euroopan parlamentin jäsenten ja nimitettyjen komission jäsenten on ryhdyttävä hommiin."

Liikenneturvallisuus Suomessa

Suomen nykyistä liikenneturvallisuusstrategiaa ohjaa nollavisio eli se, että vuoteen 2050 mennessä kukaan ei kuole tai loukkaantuisi vakavasti tieliikenteessä kulkuvälineestä riippumatta.

Vuodesta 2000 lähtien Suomessa on toteutettu useita tärkeitä toimenpiteitä tieturvallisuuden parantamiseksi. Näitä ovat alemmat nopeusrajoitukset useimmilla kaupunkialueilla, jalankulku- ja pyöräteiden rakentaminen, 400 km moottoriteiden rakentaminen sekä automaattisten nopeuskameroiden asentaminen lähes 3 000 km:lle pääteille.

Suomen kansallisen liikenneturvallisuusstrategian 2022–2026 tavoitteena on parantaa eri tienkäyttäjien ja eri ikäryhmien liikennetaitoja kokonaisvaltaisesti. Strategiassa on kaksi lasten liikenneturvallisuuteen tähtäävää indikaattoria: niiden koulujen osuus, joiden vuosisuunnitelmassa on liikennekasvatusta; sekä lapsen tai nuoren osallisena tapahtuneiden törmäysten lukumäärä.

Suomen kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma 2020–2030 edistävät myös kaikenikäisten tienkäyttäjien liikenneturvallisuutta, sillä mielenterveyden priorisointi on Suomessa toinen vahvasti liikenneturvallisuuteen liittyvä tekijä. Suomi on yksi kahdesta EU-maasta, joka sisällyttää itsemurhat tiellä tiekuolematilastoihin (toinen on Viro). Suomen tieliikennekuolematilastot ovat siis korkeammat kuin jos nämä kuolleet jätettäisiin pois, kuten muissakin maissa.

Suomessa moottoripyörä- ja mopokypärän käyttöaste on 99-100 %. Poliisi saa tehdä satunnaisia ​​alkoholi- ja huumetestejä kuljettajille.

Itse ilmoitettujen rattijuopumusten määrät ovat paljon EU:n keskiarvoa pienempiä, ja rattijuopumusta paheksutaan yleisesti. Alkolukot tulee asentaa kaikkiin koulubusseihin ja koulutakseihin Suomessa. Laitteita asennetaan myös tuomittujen rattijuoppojen ajoneuvoihin osana pitkäaikaista kuntoutusohjelmaa, jota käytetään vaihtoehtona ajokiellolle.