Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n yleiskokous äänesti 1.12.2023 neuvoston jäsenistä vuosille 2024–2025. Suomi valittiin 40 jäsenmaan muodostamaan neuvostoon.

- Olen erittäin tyytyväinen äänestystulokseen, joka on seurausta pitkäjänteisestä työstä. Kiitos kuuluu kaikille suomalaisen merenkulkualan toimijoille, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne iloitsee.

- Neuvoston jäsenenä Suomi voi entistä paremmin vaikuttaa alan kehitykseen, ministeri Ranne jatkaa.

Suomi korosti uusia teknologioita ja koulutusta

Suomi painotti kampanjassaan kolmea tavoitetta:

1. Kestävä merenkulku - välttämättömyys ja mahdollisuus
2. Uudet teknologiat - potentiaali käyttöön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi
3. Koulutus ja tasa-arvo merenkulun keskiössä

Neuvoston jäsenenä Suomella on paremmat mahdollisuudet edistää mm. näitä tavoitteita. 

IMO:lla (International Maritime Organization) on keskeinen rooli merenkulun kansainvälisten sääntöjen kehittämisessä. Jäsenmaista koostuva neuvosto ohjaa kokonaisvaltaisesti järjestön työtä yleiskokousten välisenä aikana.

IMO:ssa on 175 jäsenmaata ja Suomi on ollut järjestön jäsen vuodesta 1959. Viimeksi Suomi oli neuvoston jäsen vuosina 1998–1999 ja 2000–2001.

Mitä seuraavaksi?

Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n yleiskokous jatkuu 6.12. asti Lontoossa. Uusi neuvosto aloittaa työnsä 1.1.2024.