Autojen romutuspalkkio on ollut esillä mediassa viime päivinä. Autoalan Keskusliitto (AKL) korostaa hallituksen esityksen mukaisen romutuskampanjan merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen ja kiertotalouteen.
Autoalan menestyksellä on laajempaa vaikutusta koko Suomen hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Autoalan verokädenjälki on noin 3 miljardia euroa. Romutuspalkkio olisi tehokas keino autokaupan kysynnän elvyttämiseen. Autoala arvioi uusien autojen myynnin kasvavan noin 9 000-10 000 kappaleella romutuspalkkion myötä, mikä parantaisi alan yritysten toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä. Kun uusien autojen kauppa on usean vuoden ollut 1990-luvun laman lukemissa, kärsivät siitä sekä autokaupat että korjaamot.
- Romutuspalkkio vaikuttaisi positiivisesti koko yhteiskuntaan liikenneturvallisuuden parantumisena. Kampanja toisi myös elinvoimaa 50 000 henkeä työllistävälle yrittäjävetoiselle autoalalle, jonka työllisyystilanne on autokaupan pitkäaikaisen alhon takia haastava. Romutuspalkkion myötä Suomen talouteen saataisiin laajemminkin positiivisia signaaleja, joita nyt tarvitaan, AKL:n toimitusjohtaja Tero Lausala arvioi romutuspalkkion vaikutuksia.
Romutuspalkkiossa uudelle hankittavalle autolle esitetty päästöraja 140 g/km (WLTP) mahdollistaisi myös edullisemman hintaluokan autojen mukanaolon kampanjassa, jolloin useammalla kotitaloudella olisi mahdollisuus hyödyntää kampanjaa uuden auton hankintaan. AKL kuitenkin arvioi, että romutuspalkkiokampanjassa romutettavat autot tulevat keskimäärin olemaan elinkaarensa päässä olevia keskimäärin noin 210 g/km (WLTP) päästäviä henkilöautoja, joita voitaisiin korvata uusilla vähäpäästöisillä autoilla, joiden keskipäästöt jäisivät arviolta 80 g/km (WLTP) tienoille.
Traficomin vuosina 2015 ja 2018 laatimien, aiempia romutuspalkkiokampanjoita koskevien seurantatutkimusten perusteella romutuspalkkio lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, sillä romutuspalkkion hyödyntäjät poikkeavat uuden auton ostajien valtavirrasta. Romutuspalkkio kannustaa uuden auton hankintaan tavanomaista nuorempia ja pienituloisempia asiakkaita sekä tavallista enemmän naisia verrattuna keskimääräiseen uuden auton ostajaan. Romutuspalkkion hyödyntäneet myös asuivat suhteellisesti useammin alueilla, joissa uusia autoja hankitaan keskimääräistä vähemmän.
Romutuspalkkio nopeuttaa autokannan uudistumista, mikä osaltaan johtaa liikenneturvallisuuden paranemiseen
Liikenneturvallisuus tutkitusti paranee vanhojen autojen korvautuessa uusilla autoilla, joissa on pakollisina varusteina useita turvajärjestelmiä. Suomessa autojen romutusikä on jo lähes 23 vuotta ja yli 15-vuotiaita henkilöautoja on Suomen liikenteessä noin 1,2 miljoonaa.
EU-komission turvallisuusasetuksen mukaisesti ensirekisteröitävissä autoissa on 7.7.2024 lähtien ollut pakollisena uusia turvallisuutta parantavia varusteita, esimerkiksi automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä, hätätilanteiden kaistanpitojärjestelmä ja peruutustutka tai kamera. EU-komission arvioiden mukaan turvallisuusasetuksen muutokset vähentävät koko EU-alueella vuosina 2021–2037 yhteensä noin 24 800 liikennekuolemaa. Autokannan uudistaminen on myös Suomessa Onnettomuustietoinstituutin (OTI) parannusehdotusten listalla liikenneturvallisuuden kehittämiseksi.
Suomen vanha autokanta näkyy myös vakuutusyhtiöiden vahinkotilastoissa. Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan vuosina 2005–2010 valmistettujen autojen törmäysvahingoista (ajonopeus yli 60 km/h) lähes kymmenen prosenttia on johtanut henkilövahinkoihin. Vuonna 2021 valmistettujen tai uudempien autojen törmäyksissä henkilövahinkoihin on johtanut vain viisi prosenttia, vaikka uudemmilla autoilla ajetaan enemmän.
Romutuspalkkio edistää vahvasti henkilöautojen kierrätystä
Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan monipuolisesti useita toimia ja romutuspalkkio on osa tätä kokonaisuutta. Autoalan laskelmien perusteella romutuspalkkion päästövähennysvaikutus olisi noin 11 000 t COe/v.
Romutuspalkkio edesauttaa vanhojen huonokuntoisten autojen päätymistä asianmukaiseen käsittelyyn aiempaa varhaisemmassa iässä. Suomen Autokierrätyksen mukaan autoista kierrätetään ja hyödynnetään materiaalina ja uudelleenkäytössä yli 95 % auton painosta.
“On hyvä, että romutuspalkkio on kohdennettu uuden auton hankintaan, jolloin kampanjan rajalliset resurssit keskitetään esityksen mukaisesti tehokkaasti ja selkeästi kampanjan päätavoitteen, autokannan uusiutumisen nopeuttamiseen”, Tero Lausala toteaa.
Vuosina 2020-2021 romutuspalkkio oli mahdollista hyödyntää vähäpäästöisen auton ohella myös sähköavusteiseen pyörään. Autokannan uusiutumisen kannalta se ei ollut tehokasta, sillä määräraha kului pääosin sähköpyörien hankintaan. Polkupyörien ajosuoritteet olivat vain murto-osa henkilöautoilla ajetuista ja täten käytännössä pyörät eivät korvanneet työmatka- ja arkiliikkumisen tarpeita laajemmin.
Valtiontalouden näkökulmasta romutuspalkkio on nettopositiivinen, kun huomioidaan sen synnyttämät auto- ja arvonlisäverotuotot sekä onnettomuuskustannussäästö
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin seurantatutkimusten mukaan noin 60 % aiemmissa romutuspalkkioissa hankituista uusista autoista olisi jäänyt ilman palkkiota hankkimatta. Autoalan laskelmien mukaan tämä ja kampanjan esitetyt ehdot huomioiden, valtion autovero- ja arvonlisäverotulojen kasvu sekä onnettomuuskustannussäästöt romutuspalkkiokampanjasta olisivat yhteensä noin 50 miljoonaa euroa.
AKL pitää kannatettavana, että romutuspalkkiota voitaisiin myöntää hallituksen esityksen mukaisesti jo 1.10.2025. Tämä minimoi riskiä markkinahäiriön syntymiselle autokauppaan.
