Suomen eduskunta päätti syksyllä 2018 luoda nuorille uuden aiempaa turvallisemman vaihtoehdon mopojen, mopoautojen, traktorimönkijöiden ja maataloustraktorien rinnalle. Nopeudeltaan rajoitettuja henkilöautoja eli ns. kevytautoja koskeva lainsäädäntö valmisteltiin vuosina 2017–2018. Lainsäädännölle on Suomessa poliittinen, hallitus-oppositio -rajat ylittävä tuki, sillä eduskunta äänesti uudistuksen puolesta lähes yksimielisesti – lakiuudistuksen puolesta äänesti 167 kansanedustajaa ja sitä vastaan 12 edustajaa.
Lakien piti alun perin astua voimaan marraskuussa 2019, mutta niiden voimaantuloa lykättiin vuodella marraskuulle 2020. Vuoden lisäajan aikana oli tavoitteena löytää ratkaisu ajokorttidirektiivin tulkintaan liittyviin kysymyksiin, joista komissio esitti Suomelle eriävän kantansa.
Hallituksen tänään julkistama esitys kumota kevytautoja koskeva lainsäädäntö hukkaa pitkään ja huolellisesti valmistellun mahdollisuuden lisätä nuorten itsenäisen ja turvallisen liikkumisen vaihtoehtoja. Kevytauto olisi korvannut korvaisi erityisesti traktorimönkijällä, mopolla, kevytmoottoripyörällä ja maataloustraktorilla tehtyjä matkoja. Moderni nopeudeltaan rajoitettu kevytauto olisi sekä kuljettajille että muille tienkäyttäjille selvästi turvallisempi vaihtoehto kuin sen mopo- tai traktorikortilla kuljetettavat ajoneuvovaihtoehdot. Henkilöautoilla on ollut pakollinen jalankulkijatörmäystesti vuodesta 2011 ja jo vuodesta 2006 lähtien autojen valmistuksessa on otettu huomioon jalankulkijaturvallisuus auton keulan muotojen ja materiaalien suunnittelussa.
”Hallituksen päätös on suuri pettymys. Edellisen eduskunnan urhea yritys parantaa suomalaisnuorten liikenneturvallisuutta jauhautui EU-byrokratian hampaisiin. Komission haluttomuus löytää ratkaisu sotii tervettä järkeä ja tieteellistä näyttöä vastaan”, kertoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.
Nuorten suuri tarve omaehtoiseen liikkumiseen näkyy myös 17-vuotiaiden hakemien henkilöauton ajokortin poikkeuslupien määrässä. Heinäkuussa 2018 voimaan astuneen ajokorttilain muutoksen seurauksena 17-vuotiaat ovat voineet perustellusta syystä hakea poikkeuslupaa henkilöauton ajamiseen oikeuttavan B-kortin suorittamiseen. Vuonna 2019 lähes 10 000 17-vuotiasta suoritti B-kortin poikkeusluvalla. Määrä vastaa noin 16 prosenttia koko 17-vuotiaiden ikäluokasta. Kasvu jatkuu edelleen, sillä tammi-kesäkuussa 2020 yhteensä noin 6 700 17-vuotiasta on suorittanut B-kortin. Nopeudeltaan rajoitettu henkilöauto olisi suurimmalle osalle alle 18-vuotiaista nuorista huomattavasti turvallisempi vaihtoehto ensimmäisten vuosien ajokilometreihin.
”Nopeudeltaan rajoitetun auton turvallisuusominaisuudet korostuvat Suomen kaltaisessa maassa, jonka pitkän ja pimeän talvikauden aikana sää- ja keliolosuhteet ovat haastavat. Modernista henkilöautosta muutoskatsastettavissa kevytautoissa on monia kehittyneitä turvavarusteita – esimerkiksi ajonvakautusjärjestelmä ja automaattinen hätäjarrutus”, muistuttaa Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.
Vaikka EU-lainsäädäntö ei tunne nopeudeltaan rajoitettua henkilöautoa, Suomella on kansallista liikkumavaraa ajokorttilainsäädännössään. Komission kanta traktoriluokan soveltamisen ongelmista kevytautoille ontuu, siellä muun muassa Ruotsissa on käytössä kaksipaikkainen ns. A-traktorien ajoneuvoluokka. Kevytautot ovatkin tavallaan modernisoitu versio Ruotsin A-traktoreista. Komissio oli myös huolissaan siitä, että kevytautoja käytettäisiin traktoreita koskevasta rajauksesta poiketen pääosin matkustajien kuljettamiseen. Myös Ruotsissa A-traktoria käytetään kevytautoille suunniteltuun tapaan pääasiallisesti matkustajien ja tavaroiden kuljettamiseen. Näin ollen EU-lainsäädäntö sallii Ruotsille traktoriluokan laveamman tulkinnan kuin Suomelle. Riski rikkomusmenettelyyn olisi ollut suhteellisen pieni, sillä ajokorttidirektiiviä tulkitaan eri maissa jo nykyisin eri tavoin.
