EU myönsi Verkkojen Eurooppa –välineen rahoitusta yhdeksälle hankkeelle Suomessa. Rahoitusta saatiin raideliikenteen ja satamien hankkeille. Mukana on sekä valtion että muiden toimijoiden hankkeita.
Verkkojen Eurooppa -välineen (Connecting Europe Facility, CEF) liikenneohjelman komitea puolsi 21. kesäkuuta 2022 rahoituksen myöntämisestä. Euroopan komissio myönsi rahoitusta yhteensä 5,4 miljardia euroa, josta yleisen määrärahan osuudessa myönnettiin 2,48 miljardia euroa. Osa rahoituspäätöksistä tehtiin jo 7. huhtikuuta 2022. Yhteensä vuoden 2021 hakukierroksella Suomesta ilmoitetut hankkeet saivat tukea 101,9 miljoonaa euroa. Komissio pyrkii rahoittamaan hankkeita, joiden suunnittelu- ja toteutusvalmius on korkea.
– Suomi menestyi rahoitushaussa ennätyksellisen hyvin. Kiitos kuuluu laadukkaille hakemuksille, joiden ansiosta voimme parantaa maamme kilpailukykyä raide- ja satamaliikennettä kehittämällä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
CEF-ohjelmasta tuetaan TEN-T-verkon liikennehankkeita. Euroopan laajuinen TEN-T yhdistää rautatiet, sisävesireitit, tiet, meri- ja lentoyhteydet yhdeksi liikenneverkoksi. Rahoitusta myönnettiin Suomessa sekä ydin- että kattavan verkon hankkeille. Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility CEF) -ohjelmasta rahoitetaan TEN-T-verkon toteuttamista CEF- ja TEN-T-asetusten mukaisesti.
Rahoitusta raideliikenteelle ja satamille
Kupittaa–Turku-kaksoisraiteen ja Turun ratapihojen rakentaminen
Kupittaa–Turku-kaksoisraiteen ja Turun ratapihojen rakentamiselle myönnettiin tukea 22,98 miljoonaa euroa. Summa jakautuu tasan Väyläviraston ja Turun kaupungin kesken. Hanke on osa Helsinki–Turku-välin nopean junayhteyden rakentamista. Tukihankkeen tavoitteena on mahdollistaa Helsinki–Turku-välin nopean junayhteyden aiheuttama merkittävä henkilöliikenteen kasvu, sen yhteensovittaminen tavaraliikenteen kanssa sekä edesauttaa lähiliikenteen kehittämistä Turun seudulla.
Tampereen henkilöratapihan rakentamisen suunnittelu
Tampereen henkilöratapihan rakentamissuunnitteluun myönnettiin rahoitusta 6,26 miljoonaa euroa. Väylävirasto sai 5,38 miljoonaa euroa, Tampereen kaupunki 0,8 miljoonaa euroa ja VR 0,08 miljoonaa euroa. Tampereen rautatieasema on tärkeä liikenteen solmukohta, jonka kehittäminen palvelee laajasti Tampereen asemaan niveltyviä kattavan verkon yhteyksiä.
Tampereen ja Jyväskylän välisen junaliikenteen sujuvuuden parantaminen
Tampere–Jyväskylä-radan kehittämiseksi Väylävirastolle myönnettiin rahoitusta 3,23 miljoonaa euroa. Suunnitteluhankkeen tavoitteena on parantaa rataliikenteen sujuvuutta ja täsmällisyyttä ympäristö huomioiden sekä vähentää radan häiriöherkkyyttä Tampereen ja Jyväskylän välillä. Lisäksi hankkeessa pyritään parantamaan henkilöliikenteen matkanopeutta ja varmistamaan rataosan kapasiteetin riittävyys kehittämällä liikennepaikkoja.
Oulu–Kontionmäki-rataosan liikennepaikkojen kehittäminen
Oulu–Kontionmäen rataosan liikennepaikkojen kehittämiseksi Väylävirastolle myönnettiin 7,25 miljoonaa euroa. Oulu–Kontiomäki-rataosan kapasiteetin käyttöaste on pitkien liikennepaikkavälien vuoksi korkea ja sen vuoksi liikenne on häiriöherkkää, eikä junamäärää voida enää merkittävästi kasvattaa. Oulu–Kontiomäki-rataosan kehittämishankkeeseen sisältyvät muun muassa neljän uuden pitkän liikennepaikan rakentaminen ja nykyisen Utajärven liikennepaikan pidentäminen.
Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen ja satamainfrastruktuurin parantaminen
Kemin sataman kehittämishankkeelle myönnettiin tukea 26,12 miljoonaa euroa. Väylävirasto sai 12,54 miljoonaa euroa ja Kemin satama 13,59 miljoonaa euroa. Hanke parantaa sataman turvallista meriyhteyttä syventämällä ja leventämällä Kemin Ajoksen meriväylää. Ruoppaustöiden lisäksi hanke sisältää satamainfrastruktuurin parantamista satamassa. Hanke mahdollistaa tehokkaamman operoinnin 12 metrin kulkusyvyydellä ja suurempien, täydessä lastissa olevien alusten tulon satamaan sekä ehkäisee sataman ruuhkautumista.
Lisäksi komissio myönsi rahoitusta muiden toimijoiden hakemuksille sekä ydin- että kattavalla verkolla yhteensä 14,9 miljoonaa euroa. Satamien hankkeilla parannetaan sekä infrastruktuuria että tehdään tarvittavia ympäristöinvestointeja. Helsingin ja Tallinnan sataman Twinport V -hankkeelle myönnettiin 6,8 miljoonaa euroa, Kokkolan sataman Power-4-Future –hankkeelle 3 miljoonaa euroa, Porin sataman Quays2Solutions –hankkeelle 7,5 miljoonaa euroa sekä Rauman ja Ystadin sataman Baltic comp -hankkeelle 2,08 miljoonaa euroa.
Osa suomalaisista hankkeista jäi ilman rahoitusta
Hyvistä arvioinneista huolimatta muutamat Suomen hankkeet jäivät ilman rahoitusta. Komissio sai runsaasti hakemuksia budjettiin nähden. Tällöin hyvien hankkeiden todennäköisyys jäädä ilman rahoitusta kasvaa. Rahoitushakuun jätettiin yhteensä 484 hanketta, joista 317 yleiseen hakuun ja 82 koheesiohakuun. Rahoitusta haettiin yhteensä 14,6 mrd. euroa. Hakemuksista valittiin rahoitettaviksi 103 yleisestä määrärahasta ja 32 koheesiomaiden rahoituskuoresta. Erityisesti ydinverkolle kohdistettavan määrärahan osalta tukiprioriteetin haku oli merkittävästi ylihaettu. Valtion rahoittamista hankkeista ilman tukea jäivät Naantali–Raisio-tieyhteyden parantamista koskeva suunnitteluhanke, Helsinki–Riihimäki-ratahankkeen rakentamishankkeen toinen vaihe, Kotkan satamaan johtavan Paimenportin eritasoliittymän rakentamishanke, Suomi-rata Oy:n Lentorataa koskeva suunnitteluhanke ja älyliikennekäytävähanke NEXT ITS Digital Corridor -hanke.
Liikenneohjelman komitean kokouksessa Suomi pidättäytyi äänestämästä haun tuloksesta. Suomi katsoo, että hakemusten arviointiprosessin tulisi olla läpinäkyvämpi ja johdonmukaisempi. Esimerkiksi Lentorata-hanke jäi vaille rahoitusta ilman johdonmukaisia perusteluja. Suomi korosti komiteassa tämän olevan ongelmallista.
Seuraavaksi
Komissio tekee tukien maksatusta koskevat sopimukset kunkin hakijan kanssa vuoden 2022 loppuun mennessä. Komissio avaa seuraavan CEF-rahoitushaun syyskuussa 2022. Myös rahoitusta vaille jääneet hankkeet voivat hakea rahoitusta uudelleen syksyn haussa.
