Suomi hakee Euroopan unionin yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen kehittämiseen osoitetuista TEN-T-määrärahoista yhteensä 133,7 miljoonan euron tukea rata- ja meriväyliin.

LVM:n julkaiseman tiedotteen mukaan Suomen Hallitus on päättänyt toteuttaa Helsingin ratapihan parantamishankkeen eli ns. Helra-projektin. Muista tuen haun kohteena olevista hankkeista hallitus on tehnyt jo aiemmin poliittisen päätöksen. Pisararadasta talouspoliittinen ministerivaliokunta teki periaatepäätöksen 9. tammikuuta.

Helsingin ratapihan toiminnalliseen parantamiseen haetaan 3 miljoonaa euroa tukea suunnitteluun ja 10,8 miljoonaa euroa rakentamiseen. Hankkeessa Helsingin ratapihan raiteistomallia monipuolistetaan ja lisätään opastinportaita kaupunkiraiteille. Samalla lisätään kapasiteettia ja vähennetään häiriöherkkyyttä. Helra-projektin kustannusarvio on 61 miljoonaa euroa.

Pisararadan suunnitteluun haetaan 12,16 miljoonan euron tukea ja rakentamiseen 66,8 miljoonaa euroa. Pisararata on Helsingin keskustan alainen lähijunien kaupunkiratalenkki. Pisararata varmistaa tehokkaan rautatieliikenteen laajalla alueella. Se lisää sekä kauko- että lähiliikenteen täsmällisyyttä ja luotettavuutta. Pisararata parantaa koko eteläisen Suomen työmatkaliikenteen sujuvuutta. Pisararadan kustannusarvio on vuoden 2020 kustannustasolla 956 miljoonaa euroa. Valtion osuus rakentamiskustannuksista on 80 prosenttia.

Tukea haetaan myös muihin väylähankkeisiin

TEN-T-tukea haetaan myös Keski-Pasilan läntisen lisäraiteen suunnitteluun 1,15 miljoonaa ja rakentamiseen 8,4 miljoonaa euroa, Pasila–Riihimäki-rataosan ensimmäisen vaiheen ja Riihimäen kolmioraiteen rakentamiseen 30,7 miljoonaa euroa sekä Vuosaaren meriväylän suunnitteluun 700 000 euroa.

Lisäksi Suomen valtio on mukana kuudessa kansainvälisessä hankkeessa, joihin haetaan noin seitsemän miljoonan euron tukea. Nämä hankkeet liittyvät muun muassa älyliikenteeseen, tieliikenteen häiriöhallintaan ja meriliikenteen ohjaukseen.

TEN-T-tuesta päätetään komission alustavan aikatauluilmoituksen mukaan heinäkuussa 2015.

Suomi on EU-jäsenyysaikanaan saanut vuosina 1995-2014 TEN-T-tukea yhteensä noin 317 miljoonaa euroa eli keskimäärin 16 miljoonaa euroa vuodessa.

Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T muodostuu maantie-, rautatie, sisävesi-, lento- ja meriliikenteen yhteyksistä Euroopan unionissa. Yhtenäisenä tavoitteena on EU:n sisämarkkinoiden ja alueellisen yhteneväisyyden sekä kestävän liikennejärjestelmän edistäminen. Tärkeänä päämääränä on myös alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantaminen.