Suomen valtio hakee Turun tunnin junan ja Suomi-radan suunnitteluun Euroopan komissiolta rahoitustukea. Lisäksi rahoitusta haetaan Espoon radan suunnitteluun, Pasila–Riihimäki-radan parantamiseen ja Vantaan ratikalle.
Rahoitusta haetaan Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF, Connecting Europe Facility), joka edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) investointeja. Raha-asiainvaliokunta puolsi hakemuksia 20.2.2020.
Valtio ja kunnat pääsivät yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista 13.2.2020.
EU:n CEF-rahoitustukea haetaan seuraaville hankkeille:
Turun tunnin juna
Liikenne- ja viestintäministeriö hakee raideliikenteen kehittämiseen yhteysvälillä Helsinki-Turku 37,5 miljoonaa euroa. Hankkeen suunnittelun kokonaisbudjetti on 75 miljoonaa euroa.
Helsinki–Turku-yhteys on tärkeä osa TEN-T-ydinverkon Skandinavia–Välimeri-käytävää. Nykyinen junayhteys Helsingistä Turkuun on mutkikas ja hidas. Rahoitusta haetaan Espoo–Salo-oikoradan suunnitteluun. Espoo–Salo-oikorata lyhentäisi Helsinki–Turku-rataa. Se mahdollistaisi nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välillä sekä lähiliikenteen kehittämisen Kirkkonummen ja Lohjan sekä Vihdin suuntaan. Lisäksi rahoitusta haetaan Salo–Turku-kaksoisraiteen suunnitteluun. Kaksoisraide mahdollistaisi enemmän junavuoroja ja junien sujuvan kohtaamisen Salon ja Turun välillä.
Espoon radan rakennussuunnittelu
Liikenne- ja viestintäministeriö hakee Espoon radan rakennussuunnitteluun 11 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 22 miljoonaa euroa. Hankkeeseen kuuluu radan, siltojen ja tunnelin suunnittelua.
Espoon rata on osa Turun tunnin juna -kokonaisuutta. Espoon radan suunnittelu on edellä Turun tunnin junan hankeyhtiön toimialaan kuuluvia tehtäviä, eikä se kuulu hankeyhtiön toimialaan. Hankkeelle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta valtion talousarviossa.
Suomi-rata
Liikenne- ja viestintäministeriö hakee 11,7 miljoonaa euroa Helsinki–Tampere-radan kehittämiseen. Hankkeen kokonaisbudjetti on 23,4 miljoonaa euroa. Helsinki–Tampere-yhteys on vilkkaasti liikennöity osuus, joka kuuluu Euroopan laajuiseen TEN-T-ydinverkkoon.
Tukea haetaan Helsinki–Tampere-selvitykselle, johon kuuluu Pasilan ja Keravan välinen Lentorata sekä yhteys Tampereelle. Yhteys Tampereelle voidaan toteuttaa joko uutena ratalinjauksena Helsinki-Vantaan lentoasemalta tai kehittämällä nykyistä päärataa Riihimäen ja Tampereen välillä. Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa.
Pasila–Riihimäki-radan parantaminen
Liikenne- ja viestintäministeriö hakee 6,5 miljoonaa euroa raideliikenteen kehittämiseen Pasilan ja Riihimäen välillä. Hankkeen kokonaisbudjetti on 13 miljoonaa euroa. Hankkeelle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta valtion talousarviossa.
Vantaan ratikka
Vantaan kaupunki hakee 10,15 miljoonaa euroa CEF-rahoitustukea Vantaan ratikan suunnitteluun osana Helsingin pikaraitiotieverkkoa.
Euroopan komission myöntämän rahoituksen tavoitteena on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) investointeja. Tuen saaminen edellyttää kansallista rahoitusta. Hankkeiden tulee valmistua 31.12.2023 mennessä.
Raha-asiainvaliokunta puolsi kuuden muun liikennehankkeen hakemuksia 13.2.2020.
Mitä seuraavaksi?
CEF-tuesta päätetään hankkeiden kelpoisuustarkastuksen jälkeen. Komission alustavan ilmoituksen mukaan rahoituspäätökset tehdään kesä-heinäkuussa 2020.
Turun tunnin junan ja Suomi-radan hankeyhtiöiden osakassopimukset käsitellään valtion osalta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa 2020. Kaupunkien ja kuntien osalta osakassopimukset käsitellään luottamushenkilöelimissä sekä Finavian osalta yhtiökokouksessa helmi-huhtikuussa 2020.
