Euroopan laajuisen liikenneverkon eli TEN-T:n valmistelu jatkuu heinäkuussa puheenjohtajamaa Tšekin johdolla. Tähän mennessä valmistelu on sujunut hyvin, ja tehty työ antaa tulevalle asetusvalmistelulle Suomen näkökulmasta hyvät edellytykset.
Suomi pitää erityisen tärkeänä, että tuleva asetus huomioi joustavasti maamme erityispiirteet. Karttojen ja infrastruktuurin vaatimusten suunnittelussa tulisi Suomen tapauksessa tulisi huomioida erityisesti pitkät etäisyydet.
Lisäksi Suomi pitää tärkeänä, että asetuksessa on myös mahdollisuuksia laatuvaatimuksia koskeviin yleisiin poikkeuksiin erityisesti vähäisten liikennemäärien perusteella. Monia muita jäsenvaltioita vähäisemmät liikennemäärät vaikuttavat Suomessa suoraan väylähankkeiden kannattavuuteen, mikä tulisi huomioida myös EU-rahoituksen myöntämisen edellytyksissä.
Keskeisenä kysymyksenä verkon satamat
Suomen kaltaiselle maalle vientiä mahdollistavat infrastruktuurit, kuten satamat, ovat poikkeuksellisen tärkeitä. Tämän vuoksi Suomi pitää tärkeänä, että toimintaympäristö säilyy TEN-T-sääntelyn osalta jatkossakin luotettavana ja ennakoitavana.
Suomi on vaikuttanut aktiivisesti, jotta nykyiset kattavalle verkolle kuuluvat satamat säilyttäisivät asemansa. Ydinverkon osalta on edistetty Oulun ja Kokkolan satamia huoltovarmuusnäkökulmia korostaen niin virkamiesvalmistelussa kuin poliittisen tason keskusteluissa.
Suomi katsoo, että asetusehdotuksen tulisi huomioida nykyistä paremmin satamien strateginen merkitys muun muassa energiahuollon, huoltovarmuuden ja alueiden elinvoimaisuuden kannalta.
Mikä TEN-T on?
1. TEN-T tarkoittaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa (Trans European Transport Network), joka edistää ihmisten ja tavaroiden kestävää liikkumista.
2. TEN-T yhdistää Euroopan rautatiet, sisävesireitit, tiet, meri- ja lentoyhteydet laajaksi liikenneverkoksi.
3. TEN-T-verkko koostuu kattavasta verkosta ja ydinverkosta.
4. Uuden ehdotuksen mukaan verkko rakennetaan kolmessa vaiheessa: ydinverkko valmistuu vuoteen 2030 mennessä, laajennettu ydinverkko vuoteen 2040 mennessä ja kattava verkko vuoteen 2050 mennessä.
5. TEN-T yhdistää 424 suurta kaupunkia satamiin, lentoasemiin ja rautatieterminaaleihin. Kun TEN-T-verkko on valmis, se lyhentää matka-aikoja näiden kaupunkien välillä.
Mitä seuraavaksi?
Vuoden 2022 puheenjohtajamaiden Ranskan ja Tšekin, komission ja Suomen välillä käytiin kesäkuussa keskustelu muun muassa verkolle sisällytettävistä satamista. Karttaneuvottelut jatkuvat syksyllä.
Työryhmät jatkavat heinäkuussa valmistelua uuden puheenjohtajamaa Tšekin johdolla erityisesti liikenneinfrastruktuuria koskevien vaatimusten osalta.
Euroopan parlamentti on aloittanut TEN-T-asetusehdotuksen käsittelyn. Parlamentin kanta on odotettavissa vasta vuoden 2023 puolella.
