Arval julkaisee tammi- ja maaliskuun välissä 2020 toteutetun tutkimusyhtiö Arval Mobility Obervatoryn teettämän riippumattoman tutkimuksen nyt kuudettatoista kertaa. Vuosittain tehtävä Fleet Barometer -tutkimus tehtiin tänä vuonna 20 maassa 5 600 autopäättäjälle. Suomesta vastaajia oli 250. Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa Suomessa ja Pohjoismaissa.

Yritysautoiluun ja liikkumiseen liittyvä tutkimus on alusta lähtien keskittynyt keskipitkän ja pitkän aikavälin näkymiin, ja näin myös vuonna 2020. Jos koronavirusepidemia vaikuttaa liikkumiseen, vaikutukset näkyvät enemmän lyhyellä tähtäimellä. Tutkimus tuo esiin pitkällä aikavälillä tapahtuvaa vaihtoehtoisten energiamuotojen, uusien liikkuvuusratkaisujen ja telematiikan käyttöön liittyviä näkymiä.

Vuoden 2020 tuloksista selviävät seuraavat trendit:

Pienet yritykset ovat Suomessa vasta löytämässä leasingpalvelut. Vaihtoehtoisia energiamuotoja käytetään yrityksissä saman verran kuin Euroopassa keskimäärin, mutta Euroopassa yleistyminen nähdään voimakkaampana tulevaisuudessa.

Autoja vaihdetaan ahkerasti: suomalaisyritykset pitävät ajoneuvoja keksimäärin 4,6 vuotta, kun Euroopassa ajoneuvoja pidetään 5,4 vuotta. Pienissä yrityksissä autot ovat käytössä pidempään, noin 5,6 vuotta, mikä sekin on noin vuoden eurooppalaista keskiarvoa vähemmän.

- Vaikka autoa pidetään hieman lyhyempi aika, yritysten autot eivät silti välttämättä ole Suomessa uusia. Esimerkiksi pienet yritykset hankkivat myös käytettyjä autoja. Koska kattavaa, joustavaa ja edullista leasingpalvelua ei ole ennen ollut saatavilla myös käytetyille autoille, leasingautot eivät ole olleet yhtä yleisiä pienemmissä yrityksissä. Viime vuosina myös käytettyjen autojen leasingpalvelut ovat alkaneet yleistyä, Arvalin kaupallinen johtaja Mikko Honkanen arvioi.

Vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöönotto

Suomessa ja Euroopassa noin kolmasosassa yrityksistä on käytössä vähintään yksi uudella energiamuodolla toimiva auto (sähköautot, hybridit, kaasu- tai etanoliautot).

Tulevaisuudessa uusia energiamuotoja ollaan kuitenkin ottamassa suomalaisissa yrityksissä käyttöön muuta Eurooppaa vähemmän: 50 prosenttia suomalaisyrityksistä uskoi, että niillä olisi vähintään yksi uusiin energiamuotoihin perustuva auto seuraavan kolmen vuoden aikana. Kehityspotentiaali vuoteen 2023 mennessä on yksi Euroopan alhaisimmista. Esimerkiksi Ruotsissa 69 prosenttia yrityksistä uskoi ottavansa käyttöön uusia energiamuotoja käyttäviä autoja.

Vähäisempään innostukseen syynä on esimerkiksi verohelpotusten kohdistuminen ainoastaan yksityishenkilöille. Suomessa ei myöskään ole käytössä rajoituksia ja esimerkiksi vähäpäästöisiä alueita, kuten Euroopassa. Suomalaiset yritykset myös epäilevät sähkö- ja hybridiautojen toimivuutta eurooppalaisia enemmän. Päämotivaatio uusiin energiamuotoihin siirtymisessä on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja pienentää polttoainekustannuksia.

Autojen omistaminen on edelleen suomalaisissa yrityksissä yleistä

- Autopolitiikalla on väliä. Tietyissä yrityksissä sitä käytetään parhaiden työntekijöiden rekrytoinnissa ja nykyisten työntekijöiden sitouttamisessa. Tutkimus paljastaa, että monessa yrityksessä on tässä vielä kehitettävää. Suomessa autokanta kasvaa vain, jos yritys kasvaa. Yritykset käyttävät Suomessa autoja vähemmän henkilöstöpolitiikan osana, Honkanen kertoo.

47 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista yrityksistä omistaa itse autonsa (Euroopan keskiarvo: 39 %). Seuraavan kolmen vuoden aikana yritykset kertovat käyttävänsä tulevaisuudessa enemmän leasing- ja rahoituspalveluita. Pienistä yrityksistä edelleen reilu puolet kertoo myös tulevaisuudessa hankkivansa auton yrityksen omistukseen.

- Tämä tutkimus tehtiin ennen koronaviruksen aiheuttamia taloudellisia haasteita. Jos samat kysymykset esitettäisiin nyt, moni yritys harkitsisi siirtymistä riskittömään rahoitusmuotoon ja kertoisi miettivänsä ajoneuvojen myymistä ja takaisinvuokrausta. Tämä trendi nähtiin kymmenen vuotta sitten edellisen kriisin aikana, Honkanen sanoo.

Korkeaa autojen omistusastetta selittävät erityisesti pienet, alle 10 hengen yritykset, jotka usein omistavat autonsa (69 %), eivätkä juuri käytä Suomessa leasing- ja rahoituspalveluja. Euroopassa pienistäkin yrityksistä hieman alle puolet omistaa autoja. Tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa myös pienet yritykset harkitsevat muita vaihtoja kuin auton ostamista.

Suurissa yrityksissä leasing on Suomessa lähes samalla tasolla kuin Euroopassa keskimäärin. Näissä yrityksissä uskotaan leasingin myös yleistyvän seuraavan kolmen vuoden aikana.

Suomessa yritysten autokannat ovat eurooppalaiseen keskiarvoon verrattuna pieniä, sillä väestön kokokin on pienempi. Yrityksillä on myös käytössä vähemmän henkilöautoja ja enemmän pakettiautoja verrattuna Euroopan keskiarvoon. Neljäosa suomalaisyrityksistä uskoo autokantansa koon kasvavan seuraavan kolmen vuoden aikana.

Suomessa WLTP-päästömittaustapa otettiin käyttöön vuonna 2018, ja sillä oli jo vaikutusta autojen verotukseen täällä. Monissa muissa maissa vastaavat muutokset ovat vasta tapahtumassa tai tulossa. Euroopassa uskotaankin tämän vaikuttavan enemmän tulevaisuuden auto-ohjeisiin kuin Suomessa, jossa muutos on jo tapahtunut tai tapahtumassa.

Perustietoja tutkimuksesta

Suomessa Kantar toteutti tutkimuksen 15.1-18.3.2020. Yhteensä 250 autopäättäjältä kerättiin tietoa eri malleilla: puhelinhaastattelulla tai sopimalla kyselyn täyttämisestä puhelimitse ja lähettämällä linkki, jolloin kyselyn vastaaminen tapahtui verkossa. Mukaan otettiin yrityksiä, joilla oli käytössään vähintään yksi auto.

Vastaajaryhmät olivat seuraavanlaiset:

- 33% alle 10 hengen yrityksiä
- 20% 10-99 hengen yrityksiä
- 27% 100-249 hengen yrityksiä
- 20% Yli 249 hengen yrityksiä

Riippumatonta tutkimusta varten Kantar toteutti tammi-, helmi- ja maaliskuun ensimmäisten viikkojen aikana kaiken kaikkiaan 5 600 autopäättäjän haastattelua (4794 Euroopassa). Mukana olivat Eurooppa (Itävalta, Saksa, Belgia, Espanja, Ranska, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Puola, Portugali, Yhdistynyt kuningaskunta, Tšekin tasavalta, Sveitsi, Suomi, Tanska, Norja, Ruotsi) sekä Venäjän, Turkin ja Brasilian markkinat.