Hallituksen on peruttava kehysriihineuvotteluissaan liikenteen menoleikkaukset, vaativat Rakennusteollisuus RT ja sen jäsenliittona väyläalan urakoitsijoita edustava INFRA. -Nyt ratkaistaan, pysyttelemmekö väylien turvallisuudessa ja palvelukyvyssä mitattuna enää edes auttavasti läntisessä standardissa, RT:n varatoimitusjohtaja Paavo Syrjö arvioi.

Suomessa ehdittiin juuri viime vuonna sopia parlamentaarisesti Liikenne 12 -ohjelmasta, jonka tarkoituksena oli tuoda liikennepolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja tasainen rahoitustaso. Ohjelma olisi toteutuessaan pysäyttänyt väyläverkon korjausvelan kasvun.

-Kaikkien eduskuntapuolueiden yhdessä päättämä Liikenne 12 ollaan nyt käytännössä heittämässä romukoppaan. Viime vuonna päätettiin 110 miljoonan euron pysyvästä leikkauksesta liikenneinvestointeihin vuodesta 2022 alkaen, ja lisäksi nyt ollaan leikkaamassa huomattavasti myös perusväylänpidosta. Tämä saattoi olla yksi kaikkien aikojen nopeimmista takinkäännöistä, RT:n varatoimitusjohtaja Paavo Syrjö hämmästelee.

Samaan aikaan paine käyttää tie- ja rataverkkoa kasvaa erityisesti Itä-Suomessa, kun Venäjän sotatoimien seurauksena Saimaan kanava näyttää hiljentyvän ja kanavaa käyttänyt tavaravirta siirtyy teille ja radoille.

-Jos kanavan laajentaminen ei nyt suunnitellusti käynnisty, siihen varatut 29,2 miljoonaa euroa on tärkeää kohdistaa muiden Itä-Suomen logististen yhteyksien parantamiseen, koska paine niiden käyttöön kasvaa nyt selvästi. Vaihtoehtoisesti rahan voisi ohjata kustannusnousun kompensointiin palveluntarjoajille väylähankkeissa, Syrjö ehdottaa.   

Tiet ja radat ovat INFRAn arvion mukaan tämän talven jäljiltä poikkeuksellisen kurjassa kunnossa. Pohjalla oli jo valmiiksi lähemmäs kolmea miljardia euroa paisunut väyläverkon korjausvelka.

-Esimerkiksi ensi kesän tiestön päällystyskilometrit uhkaavat vähentyä alle 2 500:n, kun korjausvelan kurissa pitäminen edellyttäisi 4 000 kilometrin vuosittaista tasoa. Määrää pienentää Venäjän sotatoimista johtuva kustannusnousu, ja jos päälle tulee vielä määrärahaleikkauksia, voimme varmuudella sanoa, että tiestölle pystytään tekemään vain kevyttä puuterointia, Syrjö kuvailee.

Väyläviraston arvion mukaan nykyisellä rahoitustasolla huonokuntoisen tieverkon määrä kasvaa tänä vuonna jopa 500 kilometrillä. Erityisen hankalaksi säästötoimet tekee kuitenkin se, että Suomen sääolosuhteissa ja ilmaston muuttuessa jo yhden kesän säästökuuri kostautuu.

”Kun perusväylänpidosta säästetään, se tarkoittaa entistä kalliimpia remonttitarpeita jo lähivuosina.”