St1:n tutkimusraportti vahvistaa, että ilmakehästä hiilidioksidia sitovan ja samalla paikallisesti muita hyötyjä tuovan kasvillisuuden lisääminen on mahdollista jopa kuivissa olosuhteissa, joissa ei ole käytännössä kasvanut mitään pitkään aikaan. Uuden kasvillisuuden luomat hiilinielut tarjoavat merkittävän työkalun ilmastonmuutoksen hillitsemiseen kasvattaen maapallon viherpeitettä ja parantaen samalla olennaisesti paikallisia elinolosuhteita.

Energiayhtiö St1 toteutti vuosina 2018–2022 pilottiprojektin Marokossa, jossa istutettiin nopeasti kasvavia puulajeja kuivalle alueelle ja tutkittiin niiden kykyä muodostaa merkittävä mitattava hiilinielu. Pilotin tavoitteena oli löytää optimaalinen ratkaisu maanparannuksen ja kastelujärjestelmien avulla kustannustehokkaaseen metsän kasvuun ja hiilensidontakykyyn. Pilotti toteutettiin yhteistyössä paikallisen yliopiston, Université Mohammed VI Polytechnique’n kanssa. Luonnonvarakeskus LUKE ohjasi ja seurasi kenttäkokeita istutusalueella Bengueririssa.

Paikallisten olosuhteiden kohentumisella merkittävä rooli  

Pilotissa tutkittiin seitsemää puulajia, joista parhaiten hiilidioksidia sitoivat hehtaaria kohti eukalyptus, moringa ja johanneksenleipäpuu. Metsitystuki ei kuulunut tutkittaviin seikkoihin. 

Tutkituista kastelumenetelmistä parhaiten kasvua edisti maanalainen tihkukastelujärjestelmä. Kahdella tutkitulla maanparannusaineella, turpeella ja biohiilellä, ei pilotissa havaittu eroja kasvun kannalta. Pilottialueet olivat kooltaan yhteensä 3,7 hehtaaria, ja istutettujen puiden välissä toteutettiin myös pienimuotoinen peltometsäviljelykokeilu. Sekä puulajit että alueella kasvatetut ruokakasvit olivat paikallisesti merkityksellisiä.

Pilotin tulokset viittaavat siihen, että pilottialueen kaltaisissa olosuhteissa toimivin vaihtoehto hiilen sitomisen ja ruokakasvituotannon maksimoimiseksi voisi olla kasvien kokonaisuus, jossa johanneksenleipäpuuta ja moringaa käytettäisiin päälajeina yhdistettynä pensaisiin tai viljelykasveihin, kuten kvinoaan ja härkäpapuun puurivien välissä. Eukalyptuspuita voitaisiin puolestaan istuttaa kasvillisuuden tuulensuojaksi.  Metsityshankkeiden tulisi myös edistää lähiruoan tuotantoa paikoissa, joissa sitä ehdottomasti tarvitaan.

Hiilensidonnalle tarvitaan toimivat markkinat

Marokon pilotin kahden vuoden tulosten perusteella tehdyssä esimerkkilaskelmassa yhden sidotun hiilidioksiditonnin kustannus olisi noin 97 euroa hyödynnettäessä kyseisissä olosuhteissa parhaiten toimivaa kasvien kokonaisuutta. Sidotun hiilidioksiditonnin kustannukseen on laskettu kahden vuoden osuus kasvuston luomiseen liittyvistä kertaluonteisista kustannuksista sekä kasvuston hoitoon liittyvät kulut samalta ajalta. Pilottialueen kaltaisissa olosuhteissa merkittävä osa kustannuksista syntyisi uusiutuvalla energialla toimivasta kastelujärjestelmästä. Ensimmäisten vuosien aikana taimet juurtuvat ja kasvu lähtee vauhtiin. Normaaliolosuhteissa hiilinielun elinkaari on luonnollisesti kahta vuotta pidempi ja silloin lopullisen sidotun hiilidioksiditonnin hintaan tulevat vaikuttamaan puiden kasvuvauhti, kasvuolosuhteiden muutokset sekä kastelun tarpeen vaihtelu. Hiilinielun rekisteröinti on olennaista sen liittämiseksi hiilensidonnan markkinoille. 

“Pilotti osoittaa, että jopa erittäin haastavissa olosuhteissa toteutettava kasvillisuuden lisääminen on teknisesti mahdollista. Pilotin pohjalta lasketun ilmastoyksikön kustannustaso asettuu nykyisillä vapaaehtoisilla hiilensidontamarkkinoilla keskiarvon yläpuolelle, mutta tarjoaa toisaalta monihyötyisen ja aidosti lisäisen keinon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Olisi perusteltua kehittää nykyistä kunnianhimoisemmin myös velvoittavaa lainsäädäntöä pilotin kaltaisten projektien rahoituksen ja laajan käynnistämisen nopeuttamiseksi”, sanoo St1:n yhteiskuntasuhdejohtaja Ville Hulkkonen.   

Marokon pilottiprojektin tutkimusraportti:

Englanninkielinen raportti on ladattavissa tästä: Carbon farming and afforestation in arid zones (pdf, 4206 kt). 

* * *

St1 Nordic Oy on energiakonserni, jonka visiona on olla johtava CO2-hyvän energian valmistaja ja myyjä. Konserni tutkii ja kehittää taloudellisesti kannattavia ja ympäristön kannalta kestäviä energiaratkaisuja. St1 keskittyy polttonesteiden markkinointiin, öljynjalostukseen sekä uusiutuvan energian ratkaisuihin, kuten edistyneisiin biopolttoaineisiin ja teolliseen tuulivoimaan. Konsernilla on kaikkiaan 1270 St1- ja Shell-huoltoasemaa ja kaasun tankkauspistettä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. St1:n pääkonttori on Helsingissä ja sen palveluksessa on yli 1000 henkilöä. www.st1.com