Sorateiden osuus Suomen maantieverkosta on merkittävä, noin 35 prosenttia eli 27 000 kilometriä. Vaikka tyypillisellä soratiellä ajaa alle sata ajoneuvoa päivässä, niillä on tärkeä rooli muun muassa maa- ja metsätaloudelle.

Sorateiden kunto vaihtelee, ja vauriot ovat yleisiä erityisesti keväisin runsaan sateen ja maan sulamisen aikaan. Hyväkuntoinen soratie tarjoaa kuitenkin paremman ajettavuuden kuin huonokuntoinen päällystetty tie.

Sorateiden leventyminen ajan mittaan on yleinen ongelma, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia tien hoitoon. Tien pinnan oikea sivukaltevuus on myös tärkeä veden ohjaamiseksi ojiin, sillä vesi tiellä aiheuttaa kuoppia ja epätasaisuutta.

Sivukaltevuus kuitenkin kuormittaa tien reunoja, mikä vaikuttaa teiden leventymiseen. Myös kuivina kesinä soratiet pöllyävät, mikä heikentää näkyvyyttä ja vie maa-ainesta pois tieltä. Tien pöllyämistä yritetään estää levittämällä tien pinnalle vesiliukoista kalsiumkloridia tai magnesiumkloridia eli suolaa ja vettä.