EU:n liikennelinjauksissa on huomioitava vahvemmin jäsenmaiden erilaiset olosuhteet, kuten Suomen syrjäinen sijainti. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL muistuttaa, että suomalaisyrityksillä on jo nyt suuremmat logistiikkakustannukset kuin monilla kilpailijamailla. Jotta Suomi pystyy kytkeytymään vahvemmin EU:n sisämarkkinoihin, on logistiikan oltava tehokkaassa kunnossa. SKALin Eurooppa-päivänä 9.5.2023 julkaistu EU-ohjelma kokoaa liikenteen ajankohtaiset EU-vaikuttamisen aiheet yksiin kansiin; muutoksia on tulossa muun muassa mitta- ja massadirektiiviin sekä hiilidioksidipäästönormeihin.

Logistiikan merkitys on korostunut maailman myllerrysten myötä. Pandemia ja sota Ukrainassa ovat osoittaneet tieväylien ja toimivien kuljetusreittien merkityksen Suomelle. SKALin puheenjohtaja Jani Ylälehto arvioi, että yli 70 prosenttia kuljetusalaan vaikuttavasta lainsäädännöstä on vähintäänkin osin sidonnaista EU-säädöksille. Siksi on tärkeää, että kuljetusalan toimintaedellytykset huomioidaan vahvemmin EU-tasolla.

- Kuljetusalaa koskevissa EU-linjauksissa tulee huomioida entistä vahvemmin Suomen maantieteellinen sijainti ja kustannuskilpailukyky. Se vaikuttaa paitsi Suomen, myös koko EU:n kilpailukykyyn, sanoo Ylälehto.

Energiatehokkaat ratkaisut on otettava vahvemmin käyttöön

EU:n lainsäädännöstä tulee painetta vähentää liikenteen päästöjä, ja se tuo kuljetusalalle mittavia kustannuspaineita. SKAL muistuttaa, että Suomella on jo käytössään EU-alueen suurimmat mitat ja massat. Ne tuovat energiatehokkuutta ja vähentävät päästöjä. Yritykset ovat nämä investoinnit tehneet.

Komissio aloitti vuonna 2022 mitta- ja massadirektiivin uudistamistyön. Uudistamistyön valmistelussa on arvioitu muun muassa sitä, varmistaako nykyinen direktiivi sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja parantavatko nämä ajoneuvot ympäristönsuojelun tasoa ja turvaavat samalla liikenneturvallisuuden. Säädösehdotus on komission työohjelman mukaan tarkoitus antaa 21.6.2023 osana rahtiliikenteen viherryttämispakettia (Greening Freight Package).

- Suomessa käytössä olevien mittojen ja massojen käyttö tulee säilyä jatkossakin, niin kansallisessa liikenteessä kuin rajat ylittävässä liikenteessäkin. Nykysäädösten mukaan Suomessa on mahdollista koota ajoneuvoyhdistelmä maksimimittojen ja -massojen puitteissa varsin vapaasti, sanoo SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala.

Raskaan kaluston hiilidioksidipäästönormeihin esitetään tiukennuksia

EU:n komissio antoi helmikuussa esityksen hiilidioksidipäästönormien muuttamisesta uusille raskaille ajoneuvoille (raskaan kaluston CO2-raja-arvoasetus). Esitys on tuomassa raja-arvosääntelyn piiriin useita sellaisia kuorma-autojen ajoneuvoryhmiä, jotka ovat EU-markkinassa pieniä, mutta Suomen logistisen järjestelmän kannalta olennaisen tärkeitä. SKAL korostaa, että muutokset saattavat nostaa kuljetusyritysten investointikustannuksia ennakoitua enemmän ja ne heijastuvat sitä kautta laajemmin kaupan ja teollisuuden kuljetuskustannuksiin.

Suomen kuorma-autokannan kannalta ongelmallista on, että sääntelyn piiriin tulisivat 6x4- ja 8x4-akselikonfiguraation kuorma-autot, joita käytetään raskaimmissa ajoneuvoyhdistelmissä. Suomessa neliakselisten kuorma-autojen kuljetustehtävät poikkeavat huomattavasti vastaavien ajoneuvoryhmien autojen Keski-Euroopan käyttökohteista.

- Suomessa tärkeiden ajoneuvoyhdistelmiä vetävien telivetoisten kuorma-autojen ryhmät tulee rajata pois soveltamisalasta. Soveltamisalan ulkopuolelle tulee jättää ainakin kaikki yli 60 tonnin yhdistelmää vetävät ajoneuvot, sanoo Herrala.

SKALin Ylälehto muistuttaa, että esityksen mukainen vuodelle 2040 esitettävä 90 prosentin päästövähennystavoite on erittäin tiukka. Vaarana on se, että polttomoottorilla varustettujen kuorma-autojen hinnat nousevat kohtuuttomasti, eikä niitä riitä kaikkiin EU-maihin.

- Teknologianeutraalius tulee muistaa ja sähkön ja vedyn rinnalla raskaan kaluston käyttövoimina tulee voida käyttää myös uusiutuvaa metaania ja nestemäisiä uusiutuvia polttoaineita, Ylälehto sanoo.

EU-ohjelma on luettavissa SKALin verkkosivulla (ks. myös liite).