Väylävirasto ei muuta maanteiden nopeusrajoituksia. Keväisessä esityksessä nopeusrajoitusohjetta olisi muutettu siten, että nopeusrajoitusta olisi laskettu 100 kilometristä 80 kilometrin tuntinopeuteen noin 1 800 kilometrin matkalla. SKAL toi lausunnossaan esiin näkemyksensä: liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamisessa tiestön kunnon parantaminen on ensisijaista.
Väylävirasto on päättänyt, ettei se anna uutta nopeusrajoitusohjetta. Esitykseen tulleen 144 lausunnon ja heränneen kansalaiskeskustelun perusteella nopeuden alentamista ei pidetty oikeana ratkaisuna liikenneturvallisuuden parantamiseen.
– Väyläviraston päätös on ainoa oikea. Huomio tulee kiinnittää ennen kaikkea liikenneinfran kuntoon ja hyvään liikennesuunnitteluun, sanoo edunvalvontajohtaja Ari Herrala SKALista.
SKAL yhtyy Väyläviraston tavoitteeseen, että Suomen maanteille asetettujen nopeusrajoitusten tulee olla tienkäyttäjille perusteltuja ja hyväksyttäviä, ja että niitä myös noudatetaan.
Tiestön kunnon parantaminen ensisijainen liikenneturvallisuustoimi
SKAL pitää tiestön parantamistoimenpiteitä välttämättöminä liikenneturvallisuuden kannalta. Kaiken kaikkiaan tiestön kuntoon on kiinnitettävä huomiota ja rahoitusta kasvatettava.
SKAL katsoo, että tieverkon pitäisi yleisesti olla paremmassa kunnossa ja tasoltaan nykypäivän tarpeita vastaavalla tasolla. Liikenneturvallisuutta tulisi parantaa ensisijaisesti kunnostamalla liian kapeita, huonokuntoisia ja riskialttiita maanteitä. Samasta syystä ohituskaistoja, keskikaiteita ja muita kaistat erottavia rakenteita tulisi lisätä.
SKAL edellyttää suunnitelmallista turvallisuusinvestointien tekemistä kohtuullisessa ajassa. Pitkällä aikavälillä tiestön rahoitus tarvitsee miljardin euron tasokorotuksen: 300 miljoonaa euroa perustienpitoon, 300 miljoonaa korjausvelan poistamiseen ja 400 miljoonaa kehittämisinvestointeihin.
SKALin Suomen tiet kuntoon -ohjelmassa on konkreettisia ratkaisuja liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyöhön.