Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ja Suomen tieyhdistys ry:n valmisteleman 100 järjestöä tiestön puolesta -vetoomuksen on allekirjoittanut viikossa lähes 200 toimijaa. Allekirjoittaneiden yhteisenä huolena ovat tiestön huono kunto ja ylläpitoon osoitettujen resurssien vähyys. Tulevalta hallitukselta odotetaan vahvaa panostusta tiestöön. Allekirjoituksien kerääminen jatkuu. 

SKAL ja Suomen Tieyhdistys valmistelivat osana eduskuntavaalivaikuttamista tievetoomuksen, johon tavoiteltiin 100 yhdistystä, yhteisöä tai järjestöä vetoamaan yhdessä tiestön puolesta. Vetoomus julkaistaan maaliskuussa allekirjoittajineen, minkä jälkeen se toimitetaan kansanedustajaehdokkaille. Lisäksi tievetoomuksen pääviestiä viedään tuleviin hallitusneuvotteluihin keväällä 2023.  

Tiet vaikuttavat meidän kaikkien elämään  

Tiestö yhdistää ihmiset ja tekee paikoista ja asioista saavutettavia. Tiestö on välttämätön perusrakenne, jonka varassa liikkuminen ja liikenteen palvelut voivat toimia sujuvasti, taloudellisesti ja turvallisesti. Laaja tieverkko tuo myös joustavuutta ja ketteryyttä yllättävissä häiriötilanteissa. 

– Tiet ovat Suomen kilpailukyvyn kivijalka, josta tulee pitää huolta, korostaa Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen. Yhteiskunnassamme ei ole sellaisia toimintoja, jotka eivät tarvitsisi tieverkkoa, hän jatkaa.  

– Liikenne12:ssa määritelty rahoitustarve tienhoitoon ja parannusinvestointeihin ei ole kustannustason noususta johtuen enää riittävä. Tulevan hallituksen on otettava tiestömme kunto tosissaan ja osoitettava se teoilla. Tiestön kehittäminen ja kunnossapito on investointi Suomen kilpailukykyyn ja tulevaisuuteen, muistuttaa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala. 

Tieverkon tulee olla valmis tulevaan 

Hyväkuntoisen tieverkon merkitys korostuu myös tulevaisuudessa, sillä tieverkko on olennainen osa tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamista. Uudet energiamuodot, vähäpäästöisyys, digitalisaatio, autonominen ajaminen ja ajonavustusjärjestelmät tarvitsevat alustaakseen tukevan tieverkon.   

– Nyt on aika huolehtia siitä, että tieverkosta ei muodostu muun kehityksen riippakiveä, Raitanen sanoo.  

– Allekirjoituksia on tullut viikossa liki kaksinkertainen määrä alkuperäiseen tavoitteeseen nähden. En ole hämmästynyt, sillä moni järjestö tuntee jäsentensä päivittäisessä toiminnassa, että teiden ylläpito ja siihen osoitetut resurssit eivät ole kestävällä tasolla, toteaa toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Vetoomuksen voi allekirjoittaa 7.3.2023 mennessä osoitteessa https://www.tieyhdistys.fi/tietietoa/100-jarjestoa-tieston-asialla/  

Vetoomuksen sisältö kokonaisuudessaan:  

100 järjestöä tiestön asialla 

Suomen tiet kuntoon – 100 järjestöä tiestön puolesta. Lue alla oleva vetoomus ja täytä lomake sivun lopussa, niin pääset mukaan vetoomuksen allekirjoittajaksi. 

Hyvät päättäjät, 

Me allekirjoittaneet tahot edustamme laajasti suomalaista yhteiskuntaa ja sen toimijoita, kansalaisia ja ennen kaikkea tiestön käyttäjiä. Jaamme yhteisesti huolen suomalaisen tiestön nykykunnosta ja tiestömme ylläpitoon osoitetuista resursseista.   

Huonokuntoisten päällysteiden määrä on lisääntynyt nopeasti, reilussa kymmenessä vuodessa 3000 kilometristä 9000 kilometriin. Tiestön korjausvelka on kasvanut 1,6 miljardiin euroon. Ammattikuljettajista yli puolet on sitä mieltä, että esimerkiksi talvikunnossapito pääteilläkään ei ole riittävällä tasolla. 

Korjausvelka on vain sana, mutta sen takana on hidastuneita ja toteutumattomia matkoja, lisääntyneitä päästöjä, kiertoteiden käyttämistä, kuljetusten ja yrittämisen epävarmuutta, liikenneonnettomuuksia ja kasvaneita kustannuksia. 

Peräti 70 prosenttia Suomen pinta-alasta on sellaista, että maantiet ovat ainut käytettävissä oleva liikkumisen alusta. Tieverkko on myös ainut aikatauluista vapaa, kaikille käyttäjille ilmainen ja vuoden jokaisena päivänä ja tuntina käytettävissä oleva infra. Tiestö yhdistää muut liikenneverkot ja –palvelut toimivaksi liikennejärjestelmäksi ja varmistaa saavutettavuuden.   

Tiet ovat Suomen kilpailukyvyn kivijalka. Ne pitävät Suomen teollisuuden, kaupan ja yrityksien raaka-aineet, työvoiman ja tuotteet liikkeessä ja luovat pohjan kannattavalle liiketoiminnalle. Iso osa Suomen vientieuroista tulee tuotteista, joiden kuljetusketjusta tiet muodostavat ison osan.  Suomen energiaverkkojen rakentaminen ja huolto sekä energiantuotannon raaka-aineet ovat riippuvaisia teistä, samoin matkailu ja maamme huoltovarmuus. Yhteiskunnassamme ei ole toimintoja, jotka eivät teitä käyttäisi tai niitä tarvitsisi.

Teiden kunnolla on iso vaikutus jokaisen ihmisen arkielämään - sen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Tien päällä tehdään myös paljon työtä paikoin vaarallisissakin olosuhteissa. 

Olemme huolissamme siitä, että teiden ylläpito ja siihen osoitetut resurssit eivät ole kestävällä tasolla.  Vuosittain ei pystytä enää päällystämään edes korjausvelan kasvun pysäyttämisen edellyttämää 4 000 kilometriä. Vuonna 2022 päällystettiin vain 2300 kilometriä ja vuonna 2023 päällystysmäärärahojen ennakoidaan riittävän vain vajaaseen 2000 kilometriin. Sääolot ovat muuttuneet erittäin vaativiksi teiden kunnossapidon ja talvihoidon kannalta. Tiestön kunto huononee ennätysvauhtia ja Suomessa ei pystytä investoimaan riittävästi uusiin väyliin.  

Myös päästövähennystavoitteiden saavuttaminen, digitalisaatio, kehitys kohti autonomisempaa ajamista, erilaiset ajonavustinjärjestelmät sekä uudet liikenteen energiamuodot edellyttävät meiltä nykyistä parempikuntoisia teitä. 

Esitämme seuraavan vetoomuksen kaikille päättäjille ja erityisesti eduskuntavaaleissa 2023 valittaville päättäjille:   

Tiestömme on saatu kerran rakennettua. Laittakaa tiet kuntoon ja luokaa parhaat mahdolliset edellytykset yhteiskuntamme kestävälle toiminnalle tulevaisuudessa. Varmistakaa Suomen kilpailukyky ja kaikkien suomalaisten turvallinen liikkuminen.   Liity allekirjoittajiin täyttämällä tietosi tämän linkin lomakkeelle: https://www.tieyhdistys.fi/tietietoa/100-jarjestoa-tieston-asialla/