SKAL pitää liikenneturvallisuuden kehittämistä ja yhtenä sen osa-alueena ajonopeuden hallintaa tärkeänä. Suunnitteilla olevan nopeusrajoitusten tarkastelun lisäksi on kuitenkin myös muita ja parempia keinoja liikenneturvallisuuden parantamiseen.

– Tiestön huonoon kuntoon ja sen poukkoilevaan rahoitukseen on saatava korjaus, vaatii SKALin puheenjohtaja Jari Välikangas.

Väylävirastossa on käynnissä maanteiden nopeusrajoitusohjeen päivitys. Sen tavoitteena on määritellä uudelleen 100 km/h nopeusrajoituskriteerit liikenneturvallisuusstrategian mukaisesti. Ohjeella pyritään varmistamaan yhteneväinen palvelutaso eli saavutettavuus ja turvallinen liikenne koko maassa.

SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala uskoo liikenneturvallisuuden paranevan liikenteen nopeusrajoituksia laskemalla, mutta sen lisäksi on myös muita keinoja.

– Nopeusrajoitusten lisäksi on pureuduttava teiden parantamistoimenpiteisiin, jotta nopeusrajoituksia ei tarvitse laskea tai jotta ne voidaan palauttaa entiselleen. Alhaisemmat nopeudet eivät saa jäädä pysyviksi. Tiestön kuntoa parantamalla on voitava turvallisesti liikennöidä nykyisillä rajoituksilla myös uuden liikenneturvallisuusstrategian mukaan, Herrala vaatii.

SKALin tuoreen kuljetusbarometrin mukaan kuljetusyrittäjät ovat huolissaan liikenneturvallisuudesta ja kuljettajat kokevat tiestön turvattomaksi työympäristöksi. Peräti 84 prosenttia vastanneista kertoo, että teiden huono kunto on johtanut vaaratilanteisiin liikenteessä.

Tiestön kunto on heikentynyt koko ajan. Myös perusväylänpidon rahoitus on ollut alimitoitettu koko 2000-luvun ja vuosittainen vaihtelu on ollut suurta, Herrala sanoo.

Tiestö tarvitsee rahansa

Herrala korostaa, että tieverkon pitäisi yleisesti olla paremmassa kunnossa ja tasoltaan nykypäivän tarpeita vastaavalla tasolla. Liian kapeita, huonokuntoisia ja riskialttiita maanteitä tulee ensisijaisesti kunnostaa ja siten parantaa liikenneturvallisuutta.

– Liikenneturvallisuuteen on suhtauduttava vakavasti, ja siksi nopeusrajoitusten laskun lisäksi on tehtävä myös muita toimenpiteitä. Tiestöön on tehtävä merkittäviä satsauksia vielä tämän vuoden budjettiriihessä, Herrala jatkaa.

SKAL vaatii lisärahoitusta teiden kunnostamiseen. Tiestön rahoitukseen tulee tehdä miljardin euron tasokorotus:

- 300 miljoonaa euroa perustienpitoon
- 400 miljoonaa kehittämisinvestointeihin
- Lisäksi nyt teillä myönteisesti näkyvä korjausvelkapaketti on vakinaistettava 300 miljoonaan euroon

Nopeusrajoitusten päivityksellä pyritään toteuttamaan valtakunnallisen liikenneturvallisuusstrategian ja Liikenne 12-suunnitelman tavoitteita. SKAL esittää Suomen tiet kuntoon-ohjelmassa ratkaisuja liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyöhön. SKAL esittää ohjelmassa, että tiestön määrärahaosuuksia kasvatetaan selkeästi.