Suomi tarvitsee investointikykyisen kuljetuselinkeinon, jotta raskaan liikenteen siirtymä vähäpäästöisiin käyttövoimiin voidaan toteuttaa. Toteutuakseen tämä tarkoittaa alan kustannusten hillitsemistä, riittäviä hankintakannustimia yrityksille sekä kattavan lataus- ja tankkausinfran rakentamista vaihtoehtoisille käyttövoimille, sanoo Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala. Kujala puhui Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjien 70-vuotisjuhlassa Turussa 19.11.
Niin kuluttajat kuin yrityksetkin pohtivat parhaillaan, millaisen ajoneuvon seuraavaksi hankkisi. Jokaisen suomalaisen, mutta varsinkin kuljetusalan yrittäjän on tällä hetkellä vaikea päätellä, onko omiin tarpeisiin tulossa lähitulevaisuudessa esimerkiksi riittävän kattava ja luotettava latausinfrastruktuuri. Sähköautoiluun kannustava verotus näkyy jo henkilöautojen myyntitilastoissa.
– Siirtymä vähäpäästöisempiin käyttövoimiin on väistämätön myös tavaraliikenteessä, mutta yritykset eivät voi tehdä kymmenien, jopa satojen tuhansien eurojen ratkaisuja epävarmojen arvioiden perusteella. Käyttöympäristön kehityksen suhteen tarvitaan faktoja ja aikataulunkin suhteen realismia, muistuttaa SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
SKAL on vakiintuneena kumppanina Turun Kauppakorkeakoulun logistiikkaselvityksessä*. Viimeisimmässä, vuoden 2020 selvityksessä todetaan, että Suomen syrjäisestä sijainnista ja pitkistä kuljetusetäisyyksistä suhteessa päämarkkinoihin seuraa, että liikenteen päästövähennystoimenpiteet tulevat vaikuttamaan Suomen ulkomaankaupan kilpailukykyyn enemmän kuin kilpailijamaihin.
– Tutkittua tietoa kannattaa päättäjien uskoa: liikenteen päästöjen puolittamisessa tulee edetä harkiten. Suomella ei ole innokkuudessa varaa ylilyönteihin ja keinoihin, joiden arvaamattomat kustannukset syövät kilpailukykymme, Kujala sanoo.
Tavaraliikenteen ajoneuvokanta kiertää hitaasti
Suomessa rekisteröidään keskimäärin 3 500 uutta kuorma-autoa vuodessa. Kun ajoneuvokanta käsittää noin 95 000 kuorma-autoa, nähdään, että kalusto kiertää liian hitaasti, varsinkin päästövähennystavoitteisiin nähden. Toimialan investointitaso olisi kyettävä nostamaan 5 000-7 000 uuteen autoon joka vuosi.
– Lisäksi on varmistettava, että uudet käyttövoimat ovat hankinta- ja käyttökustannuksiltaan kilpailukykyisiä kuljetussopimuksia tehtäessä. Mikään yritys ei voi harjoittaa tappiollista toimintaa.
Kuljettaminen on yksi osa logistiikkaketjuja, jossa kalusto ja reitit valitaan kunkin kuljetustehtävän mukaan. Suomi valitsi 2010-luvun alussa kuljetuskaluston kasvattamisen yhdeksi keskeiseksi päästövähennyskeinoksi. Suomessa on Euroopan pisimmät ja painavimmat ajoneuvoyhdistelmät, joilla päästöt kuljetettua tavaramäärää kohden saadaan alhaisemmaksi kuin Keski-Euroopassa, jossa käytössä on pienempi kalusto. Nämä niin sanotut HCT:t (high capacity transport) edustavat uusinta ajoneuvoteknologiaa ja auttavat tehokkaasti paitsi alentamaan tavaraliikenteen päästöjä, tuovat myös sekä kustannus- että energiatehokkuutta kuljetusketjuihin.
Hankintatuilla nopeutetaan kalustokannan uusiutumista
Kokonaiskuvassa vaihtoehtoisiin käyttövoimiin, kuten sähköön tai kaasuun ohjaaminen ei ole ainoa ratkaisu, vaikka kohti nollapäästöistä liikennettä uusiutuvat käyttövoimat ovat avainroolissa.
– Käyttövoimamurroksen vauhdittamisessa hankintatukimalli on tärkeä työkalu. Tukien tulee olla ennustettavia ja riittäviä, mutta erityisen tärkeää on saada liikkeelle myös investoinnit jakeluinfraan uusiutuville käyttövoimille.
Näiden toimien on oltava näköpiirissä, ennen kuin voidaan odottaa kuljetusyrityksiltä merkittäviä investointeja uuteen ajoneuvokalustoon.
SKAL julkistaa oman käyttövoimaselvityksen - tilannekuvan ja näkymän tulevaan raskaan liikenteen osalta 19.1.2023.
