SKAL esittää seuraavalle hallituskaudelle ohjelmaa logistiikan kilpailukyvystä.
Kuljetusalan kustannukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti Venäjän käynnistämän sodan seurauksena. Samaan aikaan näköpiirissä olevat päästövähennyskeinot haastavat alan kannattavuutta.
Kuljetusyritysten edunvalvoja SKALin mielestä tiestön kunto ja siihen panostaminen on nähtävä enemmän myös päästövähennyskeinona. Asiaa käsiteltiin SKALin järjestämässä seminaarissa ”Kilpailukykyisesti logistiikan päästövähennyksiin”.
– Ilmastonmuutoksen torjunta on yhteinen asia, joka koskettaa myös kuljetusalan ammattilaisia, mutta pelkästään kustannuksia lisäävien keinojen sijaan Suomen pitää panostaa myös tiestön kuntoon, sanoo SKALin puheenjohtaja Jani Ylälehto.
Ylälehto asetti kyseenalaiseksi Suomen kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä nykykeinoin.
– Kunnianhimo on nyt väärässä paikassa. Suomi ampuu itseään nilkkaan asettaessaan muuta EU:ta kovemmat tavoitteet ja tekemällä vain ratkaisuja, jotka heikentävät Suomen kilpailukykyä. Sen sijaan panostaminen tiestön kuntoon olisi erittäin tervetullut toimi.
SKALin puheenjohtajan mukaan viimeistään seuraavalla hallituskaudella on panostettava tiestön kuntoon. Hyväkuntoisella tiestöllä on paljon päästövähennyspotentiaalia. Tämä ilmenee SKALin tilaamasta selvityksestä. WSP Finland Oy:n ja Destia Oy:n asiantuntijoiden toteuttama selvitys osoittaa, että 500 miljoonaa ajoneuvokilometriä ajetaan vuosittain raskailla ajoneuvoilla huonokuntoisilla teillä. Pelkästään nykyistä tasaisemmalla tiestön pintakunnolla olisi saavutettavissa viiden prosentin päästövähenemä.
– Tieverkon riittävä rahoitus ja sujuva liikenne tukevat energiatehokkaampia kuljetuksia, liikenteen päästöjen vähentäminen ei edellytä verotuksen kiristämistä, vaan tavoitteeseen voidaan päästä muilla keinoin kilpailukykyä menettämättä, Ylälehto sanoo.
Esimerkiksi poistamalla pistemäisiä hidastuksia ja pysähdyksiä kuten liikennevaloliittymiä raskaan liikenteen keskeisiltä reiteiltä voisi päästöjä alentaa jopa 35 prosenttia. Tasaisella matkanopeudella on suuren massan raskaan liikenteen yhdistelmille erittäin suuri vaikutus myös päästöjen näkökulmasta, osoittaa SKALin tilaama selvitys.
Bitit eivät korvaa bitumia
SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujalan mukaan digitalisaatiokehitys tulee muuttamaan logistiikkaa:
– Digitaalisista ratkaisuista on otettava kaikki hyöty irti muun muassa päästöjen vähentämisessä sekä kuljetusten ohjauksessa ja suunnittelussa, mutta se ei poista tarvetta tavaran kuljettamiselle. Toimiala muuttuu ja tehostuu, mutta tavarankuljetus maanteillämme säilyy.
Sen vuoksi tiestöön on panostettava. Avaintekijöitä ovat sujuvuus, tasainen matkanopeus, nopeusrajoitusten vaihteluiden ja pistemäisten hidasteiden poistaminen, ennakoiva, tehokas talvihoito sekä tieverkon korjausvelan kasvun taittaminen.
SKALin mukaan Suomen logistisen tehokkuuden vahvistamiseen on panostettava seuraavalla vaalikaudella.
– Heti ensi vuonna alkavan hallituskauden alussa on laadittava laaja hallituksen ja elinkeinoelämän yhteinen näkemys ja toimenpideohjelma, jossa ratkaistaan keinot, joilla logistiikan kilpailukyky varmistetaan, Kujala sanoo.
Kujala korostaa, että Suomi elää viennistä ja on hyvin riippuvainen toimivasta kuljetus- ja logistiikka-alasta.
– Nyt on huolehdittava, etteivät kuljetusalan kustannukset nouse, sillä kuljetusala huolehtii koko Suomen elinkeinoelämästä ja kilpailukyvystä.
SKALin mukaan tässä työssä on arvioitava Suomen kansainvälistä logistista kilpailukykyä, kuljetuskustannusten kehittymistä päästövähennystoimien myötä ja niiden vaikutusta Suomessa tehtäviin investointeihin, työpaikkoihin ja suoraan kuljetusalan yritysten toimintaan.
– Seuraavan hallituksen on vahvistettava Suomen kilpailukykyä puolustamalla logistiikan toimivuutta kaikilla sektoreilla, myös EU-tasolla. Osa sitä työtä on panostaminen liikenteen sujuvuuteen, liikenneturvallisuuteen ja hyväkuntoiseen tiestöön, sanovat Ylälehto ja Kujala.
Jani Ylälehto ja Anssi Kujala puhuivat SKAL ry:n seminaarissa Kilpailukykyisesti logistiikan päästövähennyksiin.
