Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry pitää hallitusohjelman panostuksia tiestöön hyvinä, mutta hoputtaa toimimaan pian: korjausvelka on kasvanut suureksi. Tiestöön panostaminen on myös toimiva päästövähennyskeino, joka kannattaa ottaa käyttöön, muistuttaa SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala Power Truck Show’n tiestöä käsittelevässä seminaarissa. 

Hallitusohjelmassa luotiin hyvä pohja Suomen logistisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Myös tiestölle on luvattu lisärahoitusta. Tämä onkin tarpeen: tiestön kunto huononee ennätysvauhtia ja päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää parempikuntoisia teitä.  

Anssi Kujala muistuttaa, että ostovoimakorjattu tiestön korjausvelka oli vuoden 2022 lopussa jo 2,3 miljardia euroa. Väylärahoja tulisi keskittää erityisesti olemassa olevan tieverkon kunnossapitoon ja kehittämiseen.  

- Toimia on tehtävä kuitenkin nopeasti. Tiestöön kohdistuva rahoitus maksaa itsensä takaisin pidemmällä tähtäimellä, mutta tekemättä jättäminen maksaa joka kerta enemmän. Teihin on panostettava tällä hallituskaudella etupainotteisesti ja on syytä, että panostukset näkyvät ensi vuoden budjettiesityksessä ja lisäbudjeteissa, Kujala sanoo.  

Kujala muistuttaa, että tieverkkoon liittyy monia pullonkauloja, jotka vaikuttavat koko Suomen talouteen ja kilpailukykyyn. On tärkeää, että logistiikan toimintaedellytyksistä huolehditaan. 

SKAL on toiminut voimakkaasti tiestömäärärahojen kasvattamiseksi. Korjausvelan hoitaminen edellyttää jo peräti 300 miljoonan euron rahoitusta vuosittain.  

- Nyt hallitus päätti vaalikaudelle väylien reilun puolen miljardin korjausvelkapaketista, johon olemme tyytyväisiä. 70 prosenttia Suomen pinta-alasta on sellaista, että maantiet ovat ainut käytettävissä oleva liikkumisen alusta, Kujala sanoo. 

Hallitus aikoo panostaa väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan kasvun torjumiseen 1,6 miljardin euron investointipaketilla. Kujalan mukaan kokonaissumma on kova, mutta vielä on epäselvää, kuinka paljon kohdistuu tiestölle.

- Tärkeää on panostaa nimenomaan tiestöön, Kujala sanoo.  

SKALin mukaan Liikenne 12 -suunnitelmaa päivittäessä on rahoitusta nostettava toimenpiteiden vaatimalle tasolle. 

Suomen geopoliittinen asema mahdollistaa tiestölle myös uusia rahoitusmahdollisuuksia, joihin kannattaa tarttua. Raskas liikenne – mukaan lukien maanpuolustuskalusto – tarvitsevat riittävän leveän ja hyväkuntoisen tiestön ja sujuvan yhteyden Norjaan.  

- On hyvä, että hallitus aikoo yhdessä Ruotsin ja Norjan tarkastella kanssa EU:n ja NATOn investointimahdollisuuksia, joilla Skandinavian pohjoisosan logistiikkayhteyksiä voidaan parantaa, Kujala päättää. 

SKAL julkaisi kesäkuussa maanteiden talvihoidon haasteisiin liittyvän raportin. Raportti on luettavissa: https://skal.fi/wp-content/uploads/2023/06/SKAL_maanteiden_talvihoito_A4_2023_WEB.pdf