Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL pitää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan vuoden 2027 budjettiesitykseen sisältyvää esitystä 130 miljoonan euron lisärahoituksesta välttämättömänä ja tervetulleena panostuksena – joskin hallituksen tulee vielä hyväksyä esitys budjettiriihessä.

Lisärahoitus on tarpeen, sillä tieinfran korjausvelan määrä on kasvanut jo 2,7 miljardiin euroon, muistuttaa SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

- Korjausvelan määrä on kestämätön. Toimiva tieverkko on saavutettavuutta ja kilpailukykytekijä Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa, Anssi Kujala sanoo.

Kujala korostaa, että lisärahoitusta tulee kohdentaa myös alempiasteisen tieverkon, siltojen sekä raskaan liikenteen kannalta keskeisten kuljetusreittien kunnon parantamiseen.

- Muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja Nato-jäsenyyden myötä myös liikenneinfrastruktuurin kaksoiskäyttöhankkeet ovat keskeinen keino liikenneverkon kehittämisessä ja rahoituksessa. Tie- ja siltaverkon, satamien sekä logististen yhteyksien on kyettävä palvelemaan sekä elinkeinoelämän kuljetustarpeita että puolustusvoimien ja liittolaisten joukkojen liikkumista kaikissa tilanteissa, Kujala kuvaa.

Kaksoiskäytöllä tarkoitetaan sotilaallisen liikkuvuuden ja rauhanajan vaatimusten huomioimista. Liikenneverkko on nykyisessä turvallisuustilanteessa paitsi talouden myös maanpuolustuksen perusinfrastruktuuria.

EU-rahoitus Suomen tiestölle on maksimoitava

SKALin mukaan sotilaallisen liikkuvuuden hankkeissa on tärkeää hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti myös Euroopan unionin tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Kansallisen rahoituksen rinnalla EU-rahoitus voi vauhdittaa kriittisten yhteyksien kehittämistä ja parantaa Suomen logistista asemaa osana eurooppalaista liikenneverkkoa.

- Sotilaallisen liikkuvuuden tarpeisiin suunnattu rahoitus vahvistaa samanaikaisesti huoltovarmuutta, yritysten toimintaedellytyksiä ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, edunvalvontajohtaja Ari Herrala toteaa.

EU-rahoituksen saamisen edellytyksenä kullekin hankkeelle on riittävä kansallinen omarahoitusosuus. SKAL pitääkin erittäin tärkeänä, että hankkeisiin, joihin on mahdollista saada EU-tukea, myönnetään myös vaadittava kotimainen rahoitus.

Pitkäjänteistä rahoitusta tarvitaan

SKAL muistuttaa, että yksittäiset lisäpanostukset eivät ratkaise väyläverkon korjausvelkaa. Tarvitaan pitkäjänteinen ja ennakoitava rahoitus, joka mahdollistaa tieverkon kunnon parantamisen sekä kuljetus- ja huoltovarmuusjärjestelmän kehittämisen pitkällä aikavälillä.

SKAL kannustaa valtioneuvostoa ja eduskuntaa varmistamaan esitetyn 130 miljoonan lisärahoituksen. Samalla liikenneverkon kehittämisessä on huomioitava yhtä aikaa kilpailukyky, huoltovarmuus ja sotilaallisen liikkuvuuden kasvavat tarpeet.