Syksyllä 2025 eli ennen Lähi-Idän kriisiä kerätty kansallinen logistiikkaselvitys osoittaa, kuinka kovaan testiin logistinen toimintaympäristömme on viime vuosina joutunut. Selvityksen pysäyttävin havainto liittyy logistiikkakustannuksiin.
Teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset nousivat vuonna 2025 keskimäärin 14,4 prosenttiin liikevaihdosta (13,8 % 2023), mikä on koko 20 vuotta jatkuneen mittaushistorian korkein lukema. Rahassa mitattuna kustannukset kuitenkin laskivat edellisestä tarkastelusta ja olivat noin 31,3 miljardia euroa eli yli 11 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta (12,5 % 2023).
- Toimitusketjujen riskit ovat kasvaneet. Siinä missä aiemmin huolta aiheuttivat materiaalien saatavuus, logistiikkahäiriöt ja infrastruktuurin pullonkaulat, korostuvat nyt kysynnän voimakkaat vaihtelut, poliittinen epävakaus, sääntelyn muutokset ja työvoiman saatavuus. Poliittinen epävakaus on noussut vuoden 2012 selvityksen yhdenneltätoista sijalta kolmanneksi merkittävimmäksi riskiksi, toteaa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Tieverkon kunto ja työvoiman saatavuus haastavat
Vaikka arviot liikenneverkon kunnosta ovat hieman kohentuneet, saa tieverkon tekninen kunto edelleen vaatimattoman arvosanan 2,66 viiden pisteen asteikolla. Alueelliset erot ovat suuria, ja erityisesti alemman tieverkon kunto huolestuttaa monia yrityksiä.
Työvoiman saatavuus säilyy niin ikään merkittävänä haasteena. Lähes kolmannes vastaajista arvioi osaavan henkilöstön saatavuuden aiheuttaneen suurta tai erittäin suurta haittaa liiketoiminnalleen. Kuljetusalalla tämä näkyy erityisesti ammattikuljettajien saatavuudessa, joka vaikuttaa suoraan yritysten kasvuun, investointeihin ja palvelukykyyn. Tulos on linjassa myös SKALin barometritutkimusten kanssa.
Myönteistä logistisen järjestelmän toimivuus, resilienssi kilpailutekijäksi
Myönteisenä nousee esiin se, että kotimaan kuljetusjärjestelmän toimivuutta pidetään edelleen vahvuutena. Valtaosa logistiikkayrityksistä arvioi kuljetusten aikataulujen luotettavuuden hyväksi tai erittäin hyväksi. Tämä on tärkeä muistutus siitä, että suomalainen kuljetusala kantaa vastuunsa niin arjessa kuin häiriötilanteissakin.
Resilienssi eli kyky selviytyä häiriöistä onkin noussut uudeksi kilpailutekijäksi. Suuret yritykset luottavat omiin valmiuksiinsa, mutta myös pienillä yrityksillä on vahvuutensa: ketteryys, joustavuus ja nopea reagointikyky. Samalla selvitys nostaa esiin kehityskohteita. Esimerkiksi varautumisharjoittelu sekä kriittisen kuljetuskaluston saatavuus saavat edelleen varsin heikkoja arvioita.
Kuljetusalan kannalta viesti päättäjille on selvä. Suomen logistinen kilpailukyky rakentuu toimivasta tieverkosta, ennakoitavasta sääntelystä, osaavasta työvoimasta ja yritysten investointikyvystä.
- Epävarmoina aikoina kustannusten noustessa korostuu tarve pitkäjänteisille päätöksille, jotka lisäävät vakautta, toimintakykyä ja kilpailukykyä, muistuttaa SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
*Kansallisen Logistiikkaselvityksen 2025 toteutti Turun yliopisto osana Huoltovarmuuskeskuksen Logistiikka 2030 -ohjelmaa. Turun yliopisto on vastannut siitä vuodesta 2006. Ensimmäisen logistiikkaselvityksen toteutti liikenne- ja viestintäministeriö vuonna 1992.
Linkkejä
