Dieselautojen päästövähennyslaitteistot eivät kestä Suomen talviolosuhteita. Kova pakkanen on myrkkyä laitteistolle, jossa käytettävä neste jäätyy 11 pakkasasteessa.
Ongelma pohjautuu EU-säädöksiin, joissa ajoneuvojen valmistajia ei riittävästi velvoiteta ottamaan huomioon päästövähennysjärjestelmien toimintavarmuutta erittäin kylmissä olosuhteissa. Tilanteeseen etsittiin ratkaisua Pohjoiset liikenneväylät koetuksella -tilaisuudessa Brysselissä 3.2.2026.
Dieselautojen haitallisia lähipäästöjä vähennetään suihkuttamalla pakokaasujen sekaan urealiuosta. Kun tämä urealiuos, kaupalliselta nimeltään AdBlue, valmistetaan sen ominaisuuksia määrittävän standardin mukaisesti, on sen jäätymispiste noin 11 pakkasastetta. Kuluvan talven pakkasolosuhteissa dieselautojen urealiuossäiliöt ovat jäätyneet umpijäähän, mikäli auto on ollut pidempiä aikoja käyttämättömänä ulkona. Tämä jäätyminen lisää merkittävästi riskiä kalliin järjestelmän rikkoutumiselle. Ongelma koskee autojen lisäksi myös työkoneita.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n vuonna 2024 tekemän selvityksen perusteella 80 prosentilla kuljetusyrityksistä oli normaalista poikkeavia ongelmia päästövähennyslaitteiden toiminnassa. Vikaantumiset painottuivat talvikuukausiin ja niistä aiheutui merkittäviä kustannuksia yrityksille.
- Tilanne vaatii muutosta. Suomalainen kuljetusala ei voi olla maksajan roolissa tilanteessa, jossa sääntely edellyttää Suomessa normaalia pakkasta kestämättömien laitteiden käyttämistä, SKALin johtaja Petri Murto vaatii.
SKAL ja suomalaiset europarlamentaarikot ovat pitkään käyneet asiasta keskustelua komission kanssa, mutta ratkaisua ei ole löytynyt. Komissio on ollut haluton näkemään rooliaan asian ratkaisijana, vaan on nähnyt ongelman ratkeavan markkinaehtoisesti.
- Komissio ei säädösten valmistelijana voi paeta vastuutaan asiassa. Nykysääntely on johtanut kohtuuttomaan tilanteeseen ja sääntelyllä sekä sen viranomaistulkinnoilla on väistämättä rooli myös asian korjaamisessa, SKALin Murto toteaa.
Ongelma ja sen ratkaisuvaihtoehdot olivat esillä Brysselissä 3.2.2026 järjestetyssä Pohjoiset liikenneväylät koetuksella -seminaarissa. Tilaisuuteen osallistui myös keskeisiä komission virkamiehiä. Tilaisuudessa esiteltiin Suomessa kehitettyä vaihtoehtoista, paremmin pakkasta kestävää liuosta autojen SCR-järjestelmiin.
SKAL esitti tilaisuudessa kaksi konkreettista vaatimusta komissiolle, joilla tilannetta saataisiin helpotettua:
- Paremmin pakkasta kestävän reagenssin käyttäminen on sallittava autoissa riippumatta siitä, millaiseen liuokseen perustuen auton tyyppihyväksyntä on tehty.
- Auton teho- ja nopeusrajoitusten ei tule aktivoitua, mikäli päästövähennyslaitteisto vikaantuu kylmissä olosuhteissa, jotta kuljetustoimintaa ei jouduta keskeyttämään vikaantumiseen.
SKAL odottaa, että sekä suomalaiset viranomaiset että EU-komissio lopulta tarttuvat tähän kuljetusalaa vuosia vaivanneeseen ongelmaan.
- Pohjoisten olosuhteiden erityispiirteet tulee ottaa paremmin huomioon EU-säädöksissä, Petri Murto painotti komission edustajille tilaisuudessa
Lisätietoja
Northern corridors under pressure / Pohjoiset liikenneväylät koetuksella-seminaarin järjestäjinä toimivat Euroopan parlamentin jäsenet Merja Kyllönen ja Katri Kulmuni, liikenteen ja logistiikan suomalaisjärjestöt FinMobility, SKAL, INFRA ja Linja-autoliitto sekä MTK. Lue yhteinen seminaaritiedote.
