Raskas liikenne pystyy vastaamaan ilmastohaasteisiin, jos liikenteen sähköistymisen rinnalla panostetaan myös kaasuun ja vetyyn, ilmenee Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n käyttövoimaraportista.

Raportissa käyttövoimasiirtymää käsitellään raskaan kaluston näkökulmasta. Linjaukset kiteytyvät 12 toimenpiteeseen, joilla luodaan edellytyksiä investoida kuljetuskalustoon ja jakeluinfraan.

Raskaan liikenteen sähköistyminen näyttää nykytekniikan valossa todella haastavalta, koska kuljetuskalusto on suurta, matkat pitkiä ja ajoreitit vaihtelevia. Raskaalle liikenteelle soveltuvia puhtaita käyttövoimavaihtoehtoja onkin useita; sähkön rinnalla keskeisimpinä muun muassa bio- ja synteettinen kaasu ja uusiutuva diesel sekä vety.

– Biokaasu on varteenotettava vaihtoehto tavaraliikenteen kestäväksi käyttövoimaksi erityisesti raskaissa kuljetuksissa, joissa sähköistyminen ei ole realismia nykyisen akkutekniikan rajoitteiden vuoksi. Suomessa on monesta muusta EU-maasta poiketen omaa biokaasun tuotantoa, jossa on myös kasvupotentiaalia, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Kujalan mukaan diesel tulee olemaan vielä pitkään pääasiallinen käyttövoima.

– Raporttimme käyttövoimaennuste antaa selkeän kuvan siitä, kuinka hitaasta muutoksesta on kyse. Kevyemmässä kuljetuskalustossa sähkö syrjäyttää pitkällä aikavälillä dieseliä, mutta raskaammassa kalustossa on vahvempi rooli muilla käyttövoimilla, kuten nesteytetyllä biokaasulla ja myöhemmin mahdollisesti vetytekniikalla.

Tavaraliikenteessä käyttövoimamurroksen vaikutukset ulottuvat hyvin laajalle. Murros koskettaa logistiikkaketjuja kokonaisvaltaisesti.

– Kuljetuskaluston sähköistyminen muuttaa koko kuljettamisen kulurakennetta ja vaikuttaa kuljetusten suunnitteluun sekä aikatauluttamiseen, toteaa SKALin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Janne Kojo.

Akkuteknologia ratkaisee

SKALin arvion mukaan sähkö voi 2020-luvun loppua kohden olla realistisempi käyttövoimavaihtoehto yhä useammassa kuljetustehtävässä lähtien kevyimmistä jakelukuljetuksista ja edeten säännöllisiä reittejä kulkeviin runkokuljetuksiin. Akkuteknologian kehityksestä riippuu, millaisia mahdollisuuksia sähköllä on raskaammissa ajoneuvoyhdistelmissä.

– Akkuteknologian kehitys vaikuttaa keskeisesti myös siihen, tuleeko vedystä suoraan yksi raskaimman liikenteen käyttövoima vai onko vedyn ja vetytalouden rooli enemmän koko sähköjärjestelmän tasapainottajana, sanoo Kojo.

– Akkutekniikan asettamien rajoitteiden vuoksi tavaraliikenteessä tarvitaan kuitenkin useita eri käyttövoimia. Jos lataus pystytään järjestämään tehokkaalla tavalla, on suora sähköenergia useimmiten tehokkain vaihtoehto, hän jatkaa.

Jakeluinfraan panostettava

Tavaraliikenteen sähköistymisessä keskeinen kysymys on tehokas latausinfra eli se, missä sähköistyvää kuljetuskalustoa ladataan. Tällä hetkellä julkinen latausinfra on tarjolla käytännössä vain henkilöautokalustolle. Näemme tulevaisuudessa todennäköisesti hyvin moninaisia latauspaikkoja. Yritysten omien tilojen ohella lataus voi tapahtua terminaaleissa sekä tien päällä pikalatauspisteissä.

– Joka tapauksessa tarvitaan merkittäviä panostuksia luotettavaan ja kattavaan latausinfraan, jotta raskaan liikenteen sähköistymisessä päästään aidosti liikkeelle. Kuljetusyrittäjien ei kannata investoida uusiin käyttövoimiin, jos jakeluinfra ei ole kunnossa, toteaa Kujala.

– Sama koskee myös kaasua. Tällä hetkellä Suomessa on 14 nesteytetyn kaasun tankkausasemaa. Se on auttamattoman vähän raskaan liikenteen tarpeisiin, hän jatkaa.

Raskaan liikenteen latausinfran suunnittelu tulee aloittaa maankäyttökysymyksistä.

– On luotava malli, jolla latausinfraa kehitetään ja toteutetaan tehokkaasti. Tähän tarvitaan julkisen ja yksityisen tahon tiivistä yhteistyötä. Alkuvaiheessa myös julkisen tahon tukea, kun markkinaa ei juuri ole olemassa. Latausinfra on kuitenkin kalustoinvestointien edellytys, päättää Kojo.

Kuljetus- ja logistiikka-alan linjaukset, joilla mahdollistetaan päästöjen vähentäminen

SKALin raportti sisältää havaintojen lisäksi 12 toimenpidettä, joiden avulla käyttövoimasiirtymää helpotetaan Suomen kilpailukykyä heikentämättä.

1. Ammattidieseljärjestelmä on välttämätön ja tärkeä keino varsinkin siirtymävaiheessa turvaamaan suomalaisyritysten kilpailukykyä ja hillitsemään kuljetuskustannusten nousua.

2. Maltillinen ja kohtuuhintainen jakeluvelvoite: Uusiutuva diesel soveltuu nykyiseen dieselkäyttöiseen kuljetuskalustoon ja on nopeasti käyttöön otettava keino päästöjen vähentämiseen, mutta koska se kalliina vaihtoehtona rasittaa kustannuskilpailukykyä, on samaan aikaan huolehdittava kustannusvaikutuksista.

3. Nykyiset massat ja mitat säilytettävä, se on edellytys Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle.

4. Biokaasun oltava vaihtoehtona kestäväksi käyttövoimaksi myös jatkossa. Tämä on varmistettava EU-tasoisessa päätöksenteossa.

5. Kotimaista biopohjaista energiantuotantoa on lisättävä, sillä parannetaan myös huoltovarmuuttamme.

6. Nesteytetyn kaasun jakeluinfraa parannettava. Nesteytetty biokaasu on puhdas kotimainen ja nopeasti käyttöönotettava energiavaihtoehto raskaaseen liikenteeseen, mikäli jakeluinfra on kunnossa.

7. Kattava ja tehokas sähköisen raskaan liikenteen latausinfra toteutettava yhteistyössä julkisen sektorin ja elinkeinoelämän kanssa.

8. Laaja-alaiseen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön panostettava, sillä tavaraliikenteen käyttövoimamurroksen vaikutukset ulottuvat hyvin laajalle.

9. Hyväkuntoinen tiestö ja kunnossapito on nähtävä myös päästövähennyskeinona. Turvallinen kunnossa oleva tiestö tarvitaan kuljettamisen perustaksi sähköistymisestä ja käyttövoimista riippumatta.

10. Sähköiseen ammattiliikenteeseen on sovellettava alempaa sähköveroluokkaa.

11. TEN-T-vaatimusten mukainen jakeluinfra- ja taukopaikkaverkosto tulee toteuttaa. Keskeisellä verkolla oleva luotettava jakeluinfra on edellytys uusiin käyttövoimiin siirtymiselle. Jakeluinfra- sekä taukopaikkaverkoston yhtäaikaisella kehittämisellä on myös saavutettavissa monipuolisia synergiaetuja monelle taholle.

12. Suomen vetytaloutta on vahvistettava paitsi tukemaan raskaimman liikenteen käyttövoimasiirtymää, myös laajemmin maan sähköjärjestelmää tasapainottamaan.