Euroopan komission esittämä EU:n ilmastopaketti eli 55-valmiuspaketti vaikuttaa merkittävästi meriliikenteeseen. Se vähentää päästöjä tehokkaasti, mutta lisää samalla meriliikenteen kustannuksia EU-maissa. Suomessa kustannukset ovat mahdollisesti suuremmat kuin verrokkimaissa.
Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ovat arvioineet Euroopan komission aloitteiden vaikutuksia Suomen ulkomaankauppaa ja matkustajia palvelevan merenkulun kustannuksiin ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Meriliikenteeseen vaikuttavat etenkin kolme Euroopan komission aloitetta:
1) asetus uusiutuvien ja vähäpäästöisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä eli niin sanottu FuelEU Maritime -asetus,
2) merenkulun päästökauppa ja
3) energiaverodirektiivi.
Lisäksi kansainvälinen merenkulkujärjestö (International Maritime Organization, IMO) luo merenkulkualaa koskevaa sitovaa sääntelyä kansainvälisten kasvihuonekaasutavoitteiden saavuttamiseksi.
– Jatkoneuvotteluissa on löydettävä tasapaino, jossa kustannustehokkaimmat keinot edistävät sekä innovaatioita että ilmastotavoitteita, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
EU:n ilmastopaketilla on merkittäviä vaikutuksista merenkulkuun. Päästöt vähenevät jäsenmaissa tehokkaasti, mutta ennakoidut kustannukset Suomen merenkululle voivat olla suuremmat kuin verrokkimaissa. Tulevissa neuvotteluissa Suomi voi hyödyntää nyt tehtyjä vaikutusarvioita. Kansainvälinen sääntely tuo mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia.
– Meidän on varmistettava, että suomalaiset yritykset voivat luoda uutta kestävää liiketoimintaa. Suomessa on jo edistyksellistä osaamista meriliikenteessä. Tämä on erinomainen mahdollisuus Suomen ilmastoteollisuudelle, sanoo ministeri Harakka.
– Uskon, että Suomessa syntyy yhä lisää sellaisia tuotteita, palveluita ja ratkaisuja, jotka vähentävät merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä ja hidastavat ilmaston lämpenemistä globaalisti. Suomalaiset yritykset kehittävät jo useita päästöjä vähentäviä teknologioita, kuten uudentyyppisiä laivamoottoreita ja roottoripurjeita, toteaa ministeri Harakka.
Raha-asiainvaliokunta puolsi EU-ministerivaliokunnan 27.1.2022 käsittelemää valtioneuvoston E-kirjettä eduskunnalle meriliikennettä koskevien ehdotusten vaikutuksista 3.2.2022. E-kirjeellä viestitään eduskunnalle Euroopan komission ehdotusten vaikutuksista Suomessa. Arvioihin sisältyy paljon epävarmuutta, koska neuvottelut ovat kesken ja meriliikenteen vihreään siirtymään liittyy monia avoimia kysymyksiä.
EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tavoitteeseen pyritään EU:n ilmastopaketin aloitteilla, jotka Euroopan komissio esitteli heinäkuussa 2021.
Meriliikenteen kustannusten ennakoidaan nousevan
Meriliikenteen kustannusten lisääntyminen nostaa ulkomaankaupan kustannuksia, mikä voi heikentää kansantaloutta. Kustannukset voivat muodostua Suomelle suuremmiksi kuin verrokkimaille, sillä Suomi sijaitsee kaukana päämarkkinoistaan ja talvimerenkulku lisää kuljetuskustannuksia. Kustannusten lisääntyminen muillekin EU-maille tasaa silti suhteellisia vaikutuksia Suomeen.
Komission kolmen ehdotuksen on arvioitu lisäävän Suomen meriliikenteen kustannuksia 300–600 miljoonaa euroa vuosittain aikavälillä 2026–2030, 400–800 miljoonaa euroa vuosittain aikavälillä 2030–2034, 600–1100 miljoonaa euroa vuosittain aikavälillä 2035–2039 ja 1000–1700 miljoonaa euroa vuonna 2040. Näistä kustannuksista talvimerenkulun aiheuttama osuus olisi kolmelle ehdotukselle yhteensä 20–50 miljoonaa euroa vuonna 2030 ja 40–100 miljoonaa euroa vuonna 2040. Talvimerenkulun kustannukset kohdistuvat erityisesti reiteille, joilla jäissä kulkua on paljon. Huomioiden kaikki liikennemuodot suomalaiset yritykset ostavat kuljetuspalveluja tai tuottavat niitä itse vuosittain kotimaassa yhteensä lähes kymmenen miljardin euron arvosta, minkä lisäksi logistiikkakustannuksia aiheutuu merkittävästi myös ulkomailla.
– Olemme halunneet selvittää tarkasti neuvottelujen lähtötilanteen ja tuoda hyvissä ajoin haasteet yhteiskunnalliseen keskusteluun, toteaa ministeri Harakka.
EU:n meriliikenteen päästöjen odotetaan vähenevän
Erityisesti meriliikenteen vaihtoehtoisia polttoaineita koskevan asetuksen odotetaan vähentävän meriliikenteen päästöjä tehokkaasti. Asetus vähentäisi Suomen ulkomaankauppaa ja matkustajia palvelevan meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä 10–15 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2030 mennessä. Päästöt vähenisivät 40–60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Päästökauppa tukee FuelEU Maritime -asetuksen päästöjä vähentävää vaikutusta.
Päästökaupan ja energiaverodirektiivin vaikutusta päästöjen vähentymiseen ei ole arvioitu Suomen meriliikenteen osalta.
Kolme merenkulkua koskevaa EU:n ilmastopaketin aloitetta
1. Mistä on kyse vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä koskevassa asetuksessa?
Asetuksen tavoitteena on, että vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus lisääntyy meriliikenteessä 2025 alkaen. Nykyisin fossiilisten polttoaineiden osuus on yli 99 prosenttia. Komissio ehdottaa, että aluksilla käytettyjen polttoaineiden kasvihuonekaasusisällön tulee vähitellen pienentyä vuodesta 2025 (tavoite -2 prosenttia) vuoteen 2050 (tavoite -75 prosenttia) mennessä. Lisäksi kontti- ja matkustaja-alukset velvoitetaan vuodesta 2030 alkaen käyttämään maasähköä satamassa ollessaan.
2. Mistä on kyse meriliikenteen päästökaupassa?
Komission on ehdottanut päästökaupan laajentamista merenkulkuun. Päästökauppa alkaisi vaiheittain. Vuonna 2023 päästökaupan piirissä olisi 20 prosenttia päästöistä. Vuodesta 2026 alkaen merenkulun päästöt olisivat täysimääräisesti päästökaupan piirissä. Päästökaupassa meriliikenteen toimijat maksavat oikeudesta aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.
3. Mistä on kyse energiaverodirektiivissä?
Kansainväliseen kauppamerenkulkuun käytetyt polttoaineet ovat verottomia. Uudistetun direktiivin mukaan kansainvälisen meriliikenteen polttoaineiden verovapaus poistettaisiin. Vuodesta 2023 alkaen EU:n sisäisen meriliikenteen polttoaineita verotettaisiin.
Mitä seuraavaksi?
EU:n puheenjohtajamaa Ranska tavoittelee yleisnäkemystä asetuksesta meriliikenteen vaihtoehtoisista polttoaineista ja merenkulun päästökaupasta kesäkuun neuvostossa. Energiaverodirektiivin käsittely etenee hitaammin.
