Itä-Suomen logistiikkaselvitys on valmistunut. Selvityksen tavoitteena oli tarkastella Itä-Suomen alueen elinkeinoelämää ja sen merkitystä koko Suomelle. Työssä tarkasteltiin kuljetusten tarpeita ja tarvittavia toimenpiteitä. Merkittävimmiksi kehittämiskohteiksi tunnistettiin väyläverkon korjausvelan vähentäminen ja päätieverkon palvelutason parantaminen sekä viitos- ja kuutoskäytävien kokonaisvaltainen kehittäminen. Myös vesi- ja lentoliikenteen kehittäminen osana vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä ja kansainvälisiä kuljetusketjuja on erittäin tärkeää.
Selvitys tehtiin yhteistyössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Etelä-Karjalan liiton, Etelä-Savon maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Pohjois-Savon liiton, Väyläviraston ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa.
Vientikuljetusketjujen toimivuus keskeisessä asemassa
Itä-Suomen elinkeinorakenne on monipuolinen. Alueella sijaitsee Suomen suurin metsäteollisuuden vyöhyke ja metsäteollisuus tuottaakin merkittävän osan alueen liiketoiminnasta. Lisäksi alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja korkean teknologian teollisuuden rooli on alueella merkittävä. Useat alueen teollisuuden toimialat ovat hyvin vientipainotteista liiketoimintaa, ja vientikuljetusketjujen toimivuus eri kuljetusmuodoilla on keskeistä. Kuljetuskäytävien tarkastelun kautta voidaankin todeta, että Itä-Suomi on Suomen suurimman yleissataman, HaminaKotkan, kautta meriliikenteen portti maailmalle. Lisäksi alue on maaliikenteen portti Venäjälle tie- ja rautatieyhteyksien kautta. Ainutlaatuisen ominaisuuden alueella muodostaa Saimaan syväväylä osana kansainvälistä kuljetusjärjestelmää. Suurimpien kuljetusvirtojen tarkasteluissa korostuvat rajat ylittävät yhteydet sekä alueen sisäiset poikittaisyhteydet unohtamatta viitos- ja kuutoskäytävien merkitystä.
Toimenpiteitä tarvitaan tie- että rataverkolla, vesikuljetuksissa ja lentoliikenteessä
Keskeisiä toimenpiteitä elinkeinoelämän kuljetusten toimivuuden parantamiseksi ovat viitos- ja kuutoskäytävien palvelutason parantaminen tie- ja rataverkolla sekä korjausvelan vähentäminen. Vastaavia toimenpiteitä tarvitaan myös muille elinkeinoelämän kuljetusten näkökulmasta keskeisille yhteysväleille. Saimaan kanavan suorat kansainväliset merikuljetukset ovat ainutlaatuinen piirre suomalaisessa liikennejärjestelmässä ja siksi investoinnit kanavaan uusien, suurempien ja energiatehokkaampien alusten operoinnin mahdollistamiseksi ovat erittäin tärkeitä. Lentoliikenne Itä-Suomen alueen lentoasemien kautta ja sen riittävä palvelutaso on yksi keskeinen tekijä kansainvälisen teollisen liiketoiminnan sijoittumisessa alueelle.
Kuljetusten tarpeiden muutoksia tulee ennakoida
Elinkeinoelämän kuljetustarpeet liittyvät sekä vientiteollisuuden että kotimarkkinoiden toimitusketjuihin. Tärkeää on tunnistaa ja ennakoida liiketoimintojen kehitysmahdollisuuksia sekä tukea niitä oikea-aikaisilla infrainvestoinneilla. Tyypillisesti teollisilla investoinneilla on aikaikkuna, jonka aikana niiden toteutumiseen ja sijoittumiseen von mahdollista vaikuttaa. Siksi myös globaalia toimintaympäristöä ja sen kehityssuuntauksia on syytä seurata tarkasti, koska toimitusketjut ovat usein pitkiä, kompleksisia ja herkkiä häiriöille. Elinkeinoelämän toimintaa tukevan liikenneinfrastruktuurin kehitys on kustannus- ja energiatehokkaan logistiikan perusta.
Itä-Suomen logistiikkaselvityksen toteutti WSP Finland Oy:ssa työryhmä, johon ovat kuuluneet TkT Jarkko Rantala, professori Jorma Mäntynen, DI Riku Huhta ja DI Riina Isola.
