Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut raportin Suomen merenkulun markkinoista. Siinä kuvataan merenkulun markkinoiden tämänhetkistä tilannetta ja arvioidaan toimialan kehitystä vuoteen 2030.

Raportti on laadittu ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Tämän vuoksi osa selvityksessä esitetyistä tulevaisuudenkuvista ja analyyseistä voivat olla jo merkittävästi muuttuneita.

Ministeriö tilasi selvityksen saadakseen kokonaiskuvan merenkulun markkinoista. Selvityksen on laatinut pääosin Turun kauppakorkeakoulun Maritime Business & Policy- tutkimusryhmä Turun yliopistosta.

Kustannustehokkaat kuljetuspalvelut

Merikuljetukset ovat keskeinen ja välttämätön osa toimivaa ulkomaankauppaa erityisesti Suomelle.

Merenkulun markkinat tarjoavat Suomen elinkeinoelämälle kustannustehokkaita kuljetuspalveluita. Näin on siitäkin huolimatta, että talvimerenkulun vaatimukset rajaavat markkinoilla toimivien varustamoiden ja alusten määrää.

Selvityksen mukaan merenkulun markkinat toimivat vuoden 2021 ja 2022 vaihteessa hyvin. Suomen ulkomaankauppa on sujunut lähes ongelmitta läpi koronapandemian. Korona on vaikeuttanut erityisesti kontti- ja matkustaja-autolauttaliikennettä. Lastimarkkinoilla varustamoiden tilanne on osin jopa parantunut.

Merenkulun huoltovarmuus oli vuoden 2021 lopulla hyvä.

Sääntely vaikuttaa kilpailukykyyn

Toimintaympäristön muuttuessa eri alustyyppien kannattavuus ja keskinäinen kilpailuasema voivat muuttua.

Suomen rekisterin kilpailukyky matkustaja-autolautta- ja ro-pax-liikenteessä on ollut hyvä, mutta kilpailukyky näyttäisi lähivuosina heikentyvän erityisesti kansainväliselle kilpailulle suoraan alttiilla irtolastikuljetusten markkinoilla.

Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa ja Euroopan unionissa on otettu ja tullaan ottamaan käyttöön ympäristösääntelyä, joka voi vaikuttaa Suomeen kilpailijamaita enemmän. Jäävahvistetuilla ro-ro-, ro-pax- ja matkustaja-aluksilla kulkevan ulkomaankaupan osuus on maailman suurin Suomessa. Näiden polttoaineenkulutus lastiyksikköä kohti on muita alustyyppejä huomattavasti korkeampi.Tavarakaupastamme yli 80 prosenttia kuljetetaan meriteitse. Tästä pääosa on EU:n sisäistä lähimerenkulkua, johon EU:n sääntely kohdistuu täysimääräisesti.

Osaavan henkilöstön saatavuus merenkulkualalle on haaste. Alan houkuttelevuuden lisääminen sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen on tärkeää.