Seitsemän kuukautta tien päällä, ohjaamo kotina. Ruotsissa tehdyssä tarkastuksessa paljastui liettualaisen ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan poikkeuksellinen tilanne. Poliisi keskeytti ajoneuvon matkan, mutta kuljetusyritys reagoi hämmästyttävän nopeasti.

Ruotsin poliisi joutui antamaan kuorma-autonkuljettajalle kolme pysähtymiskäskyä ennen kuin tämä pysäytti ajoneuvonsa.

Myöhemmässä tarkastuksessa selvisi, että mies oli ollut maaliskuusta 2026 lähtien liikenteessä eri puolilla Eurooppaa ja asunut omien sanojensa mukaan koko ajan kuorma-autonsa ohjaamossa.

Hänen liettualainen työnantajansa maksoi määrätyn seuraamusmaksun tunnin kuluessa.

Tapaus herättää perustavanlaatuisia kysymyksiä sosiaalisesta polkumyynnistä eurooppalaisessa maanteiden tavaraliikenteessä. Onko EU sosiaalilainsäädännön rikkominen joillekin kuljetusyrityksille taloudellisesti kannattavaa?

Kuorma-autonkuljettaja ei aluksi noudattanut poliisin pysähtymiskäskyä

Ruotsalaisen kuljetusalan ammattilehden Tidningen Proffsin mukaan poliisi tarkasti 27. lokakuuta liettualaisen ajoneuvoyhdistelmän Evelundin tarkastusasemalla valtatie 70 varrella lähellä Salaa.

Kuljettajalla ei kuitenkaan ilmeisesti ollut erityistä kiirettä noudattaa poliisin ohjeita.

Hän pysäytti kuorma-autonsa vasta kolmannen pysähtymismerkin jälkeen metsäiselle tieosuudelle tarkastusaseman taakse.

Kuljettajan asiakirjojen ja digitaalisen ajopiirturin tietojen tarkastuksessa viranomaiset havaitsivat poikkeuksellisen tilanteen.

Maaliskuusta lähtien tien päällä – eikä kertaakaan kotona

Kuorma-auton kuljettajana oli tadžikistanilainen mies.

Ruotsalaisen ammattilehden mukaan hän kertoi poliiseille olleensa yhtäjaksoisesti liikenteessä Euroopassa maaliskuusta 2026 lähtien.

Lähdettyään Liettuasta hän ei ollut käynyt kotimaassaan eikä yöpynyt kertaakaan vakituisessa majoituspaikassa.

Sen sijaan hän kertoi asuneensa koko ajan kuorma-autonsa ohjaamossa.

Tarkastushetkellä mies oli siis ollut Euroopan teillä jo yli seitsemän kuukautta.

Tapaus herättää vakavia kysymyksiä EU sosiaalilainsäädännön noudattamisesta.

EU liikkuvuuspaketti sisältää selkeät määräykset siitä, missä kuorma-autonkuljettajat saavat viettää säännölliset viikoittaiset lepoaikansa ja miten kuljetusyritysten on järjestettävä kuljettajien mahdollisuudet palata kotiin.

EU kieltää säännöllisen viikkolevon viettämisen kuorma-autossa

EU asetuksen 561/2006 mukaan vähintään 45 tunnin mittaista säännöllistä viikoittaista lepoaikaa ei saa viettää ajoneuvossa.

Sama koskee yli 45 tunnin viikoittaisia lepoaikoja, jotka pidetään aiemmin lyhennettyjen lepoaikojen korvaamiseksi.

Näitä lepoaikoja varten kuljettajalle on järjestettävä asianmukainen majoitus, jossa on riittävät nukkumis- ja saniteettitilat.

Majoituskustannuksista vastaa kuljetusyritys.

Lisäksi yritysten on järjestettävä kuljettajiensa työ siten, että näillä on lähtökohtaisesti mahdollisuus palata neljän peräkkäisen viikon aikana asuinpaikkaansa tai työnantajan toimipaikkaan viettämään asianmukaista lepoaikaa.

Säännösten tarkoituksena on estää tilanteet, joissa kuorma-autonkuljettajat joutuvat käytännössä asumaan ajoneuvoissaan kuukausien ajan.

On kuitenkin tehtävä ero eri lepoaikojen välillä. Kaikki yöpyminen kuorma-auton ohjaamossa ei ole kiellettyä.

Tietyin edellytyksin kuljettajat saavat viettää esimerkiksi vuorokausilepoajat ja lyhennetyt viikoittaiset lepoajat pysäköidyssä ajoneuvossa.

80 000 kruunun seuraamusmaksu – kuorma-auto lukittiin rengaslukolla

Liettualaisen ajoneuvoyhdistelmän tapauksessa Ruotsin viranomaiset määräsivät 80 000 Ruotsin kruunun seuraamusmaksun.

Summa vastaa noin 7 300 euroa.

Maksun varmistamiseksi poliisit estivät kuorma-auton liikkumisen asentamalla siihen mekaanisen rengaslukon.

Ajoneuvo ei kuitenkaan joutunut seisomaan pitkään.

Kuljetusyritys siirsi koko summan Ruotsin viranomaisille vain tunnin kuluessa.

Kun maksun saapuminen oli vahvistettu, poliisit poistivat rengaslukon ja ajoneuvoyhdistelmä sai jatkaa matkaansa.

7 300 euron seuraamusmaksu – ei ilmeisesti aihetta huoleen

Lähes Ruotsin poliisin havaintoja merkittävämpää oli liettualaisen kuljetusyrityksen reagointi tilanteeseen.

Seuraamusmaksu oli maksettu kokonaisuudessaan tunnissa, minkä jälkeen matka saattoi jatkua.

Tämä herättää epämiellyttävän kysymyksen: pidetäänkö tällaisia seuraamuksia kansainvälisessä kuljetusliiketoiminnassa jo ennalta laskettavissa olevana liiketoimintariskinä?

Maanteiden tavaraliikenne toimii perinteisesti erittäin pienillä voittomarginaaleilla.

Jos esimerkkinä käytetään 1–1,5 prosentin liikevaihtoon suhteutettua voittomarginaalia, yrityksen pitäisi saavuttaa noin 487 000–730 000 euron liikevaihto saadakseen 7 300 euron voiton.

Toisin sanoen näillä marginaaleilla seuraamusmaksu vastaa laskennallisesti huomattavan kuljetussuoritteen tuottamaa voittoa.

Ajoneuvotarkastaja arvostelee myös kuljetusten tilaajia

Erityisesti seuraamusmaksun nopea maksaminen herätti kritiikkiä ruotsalaisissa tarkastajissa.

Västeråsin poliisin ajoneuvotarkastaja Roger Ogemar pitää Tidningen Proffsin mukaan tapausta osoituksena tällaisten kuljetusten taloudellisista mittasuhteista.

Hänen arvostelunsa ei kuitenkaan kohdistu pelkästään kuljetuksia suorittaviin yrityksiin.

Ogemar korostaa myös ruotsalaisten kuljetusten tilaajien vastuuta.

Niin kauan kuin suuret yritykset ja huolintaliikkeet ostavat kuljetuspalveluja kiinnittämättä riittävästi huomiota kuljettajien todellisiin työoloihin, sosiaalisen polkumyynnin taloudelliset kannustimet säilyvät.

Eurooppalaisen maanteiden tavaraliikenteen kipupiste

Ogemar nostaa näin esiin yhden eurooppalaisen maanteiden tavaraliikenteen keskeisistä ongelmista.

Hintapaine ei synny yksinomaan kuljetusyrityksissä.

Se siirtyy koko toimitusketjussa eteenpäin tavaranlähettäjiltä huolintaliikkeiden kautta varsinaisille rahdinkuljettajille.

Mahdollisimman edullisesti kuljetuspalveluja ostavat yritykset voivat joissakin tapauksissa hyötyä kustannusrakenteista, jotka ovat mahdollisia vain voimassa olevia sosiaalimääräyksiä rikkomalla.

Tapahtuman keskeiset tiedot

- Tapahtuma: Liettualaisen ajoneuvoyhdistelmän poliisitarkastus Ruotsissa.
- Ajankohta: 27. lokakuuta 2026.
- Tarkastuspaikka: Evelundin tarkastusasema valtatie 70 varrella lähellä Salaa Keski-Ruotsissa.
- Pysäyttäminen: Tidningen Proffsin mukaan kuljettaja pysähtyi vasta poliisin annettua kolme pysähtymismerkkiä.
- Kuljettaja: Tadžikistanilainen mies.
- Matkan kesto: Omien sanojensa mukaan yhtäjaksoisesti liikenteessä Euroopassa maaliskuusta 2026 lähtien.
- Majoitus: Kuljettaja kertoi asuneensa koko tämän ajan kuorma-auton ohjaamossa.
- EU-säännökset: Vähintään 45 tunnin säännöllistä viikoittaista lepoaikaa ei saa viettää kuorma-autossa.
- Paluumahdollisuus: Kuljetusyritysten on järjestettävä työ siten, että kuljettajilla on lähtökohtaisesti mahdollisuus palata asuinpaikkaansa tai työnantajan toimipaikkaan neljän viikon aikana.
- Seuraamusmaksu: 80 000 Ruotsin kruunua eli noin 7 300 euroa.
- Turvaamistoimenpide: Poliisi esti ajoneuvoyhdistelmän liikkumisen väliaikaisesti mekaanisella rengaslukolla.
- Maksu: Liettualainen kuljetusyritys maksoi summan tunnin kuluessa.
- Matkan jatkuminen: Rengaslukko poistettiin maksun saavuttua.
- Kritiikki: Ajoneuvotarkastaja Roger Ogemar arvosteli myös kuljetusten tilaajien toimintaa ja vastuuta.
- Lähde: Ruotsalainen ammattilehti Tidningen Proffs.

Johtopäätös: Sosiaalinen polkumyynti – kun sääntöjen rikkominen kannattaa

Seitsemän kuukautta kuorma-auton ohjaamossa asumista, ja kuljetusyritys maksaa noin 7 300 euron seuraamusmaksun tunnissa.

Tapauksen pitäisi antaa poliittisille päättäjille ajattelemisen aihetta.

Maanteiden tavaraliikenteen perinteisesti pienillä voittomarginaaleilla 7 300 euroa ei suinkaan ole vähäpätöinen summa.

Se, että summa pystyttiin ilmeisesti maksamaan ongelmitta, herättää kysymyksen siitä, ovatko tällaiset seuraamukset joillekin yrityksille jo ennalta laskettu liiketoimintariski.

On mahdollista, etteivät pelkät rahalliset seuraamukset riitä tehokkaasti estämään sosiaalista polkumyyntiä.

Ennen kaikkea kuljetusten tilaajat eivät saa väistää vastuutaan.

Jos yritys ostaa kuljetuspalveluja hinnoilla, joita on tuskin mahdollista tarjota oikeudenmukaisissa työoloissa, sen on kysyttävä itseltään, kuka lopulta maksaa laskun.

Tässä tapauksessa laskun maksoi tadžikistanilainen kuljettaja, joka omien sanojensa mukaan asui kuorma-autonsa ohjaamossa yli seitsemän kuukautta.

Ja juuri siinä piilee tapauksen varsinainen skandaali.

(Eurotransport.de)