Tekoälyn synty
”Tekoäly”-termi keksittiin New Hamshiren Dartmouth Collegessa vuonna 1956 työpajassa, joka järjestettiin osana suurempaa tutkimushanketta.

Suuri tuntematon
Iso data on vielä monelle käsitteenä vieras. TNS Infratest -tutkimuslaitoksen mukaan vain 9 % saksalaisista pystyy selittämään, mitä termillä tarkoitetaan, ja jopa 74 % ei ole koskaan kuullutkaan siitä. Iso data – valtavan datamäärän kerääminen, analysointi ja prosessointi – toimii tekoälyn perustana.

Miljoonista kuvista oppiminen
Syväoppiminen on koneoppimisen tapa, jossa tietokoneen virtuaalinen neuroverkko mallintaa todellista aivotoimintaa. Silti, vaikka pienen lapsen tarvitsee kohdata vain muutama kissa tunnistaakseen lajin muutkin edustajat kissoiksi, tietokoneen tarvitsee nähdä miljoonia kissan kuvia ennen kuin se pystyy samaan.

Älykkäät avustajat
Markkinatutkimusorganisaatio Gartner ennustaa, että vuoteen 2024 mennessä noin 10 prosenttia ihmisille potentiaalisesti vaarallisista toiminnoista hoituu älykkäiden järjestelmien toimesta. Niiden avulla myös tulevaisuuden ajoneuvot kommunikoivat tehokkaammin, havainnoivat ympäristöään tarkemmin ja käsittelevät tietoa nopeammin – ja lopulta ajavat aivan itsenäisesti.

Tekoäly saavuttaa ihmisälyn
Asiantuntijat uskovat, että ennen tämän vuosisadan loppua voidaan luoda tekoäly, joka on yhtä älykäs kuin ihminen.

Bosch Center for Artificial Intelligence
Bosch investoi vuoteen 2021 mennessä noin 300 miljoonaa euroa Bosch Center for Artificial Intelligence -keskukseen. Keskuksen kolmessa toimipaikassa – Bangaloressa, Palo Altossa ja Renningenissä – tekoälyä tutkii noin sata asiantuntijaa.

Tulevaisuuden Bosch-tuotteet ovat älykkäitä
Kymmenen vuoden kuluttua tuskin mitään Boschin tuotteita voidaan toteuttaa ilman tekoälyä. Vain viiden vuoden kuluessa tekoälyä sisältävien tuotteiden osuuden uskotaan muodostavan 10 % Boschin myynnistä.