Seppo Hallikainen on tehnyt Scanialla todennäköisesti historian pisimmän uran myyntijohtajana. Hän myi lama-aikaan lähes tuhat kuorma-autoa ja paljastaa eläkkeelle lähtiessään menestyksen salaisuuden.
Seppo Hallikainen oli ehtinyt kasvaa suunnilleen kaasupullon korkuiseksi, kun hän lähti pikkupojan uteliaisuudella tutkimaan kotinurkilla sijaitsevaa varastoaluetta. Elettiin 60-luvun taitetta Herttoniemessä eikä silloin vielä ollut kaikkia jännittäviä paikkoja suljettu aitojen sisään. Seppo pääsi melko helposti omatoimiselle tutkimusretkelle Volkswagenin ja Wihurin maahantuontivarastoille. Ne olivat täynnä toinen toistaan hienompia autoja. "Ne tekivät ison vaikutuksen. Silloin syttyi haave, että pääsisin isona automaahantuojalle töihin", Seppo kertoo.
Seppo oli kuljetusyrittäjän poika, joten autoilu oli kotoa tuttua. Veljiä hänellä oli useampia eikä pienessä yrityksessä riittänyt kaikille töitä. Niin Seppo lähti maailmalle, tarkemmin sanottuna ensin asentajaksi Volkswagenille ja Fordille, sitten tekun kautta Lehikoinen Oy:n korjaamopäälliköksi. Kun Lehikoisen yrityksen omistaja kuoli, Seppo ymmärsi, että nyt on etsittävä uusi työ.
LÄHES 1 000 MYYTYÄ AUTOA
Oy Scan-Auto Ab:lla avautui huolto-osaston kenttäpäällikön paikka vuonna 1988. Lahjakas nuori mies bongattiin hakijoiden joukosta ja Seppo sai pestin. Hän eteni myyntiosastolle ja työt rullasivat hyvin, kunnes Neuvostoliiton esirippu rytisi alas vuonna 1991. Suomi syöksyi yhteen historiansa pahimmista lamoista. Seponkin työn jatko oli vaakalaudalla. Kuljetusala joutui vaikeuksiin, ja Scan-Autolla oli lisäksi rasitteena valtava vaihtoautokanta.
Seppo pakkasi matkalaukkunsa, otti vaihtoautoista mapillisen valokuvia ja lähti Tallinnaan. Matka oli melko lailla uusi ja jännittävä, sillä Baltian maat olivat vasta avautuneet ja itsenäistyneet. Seppo hankki huoneen Viru-hotellista ja laittoi paikalliseen lehteen ilmoituksen. Siinä luki suunnilleen näin:" Tervetuloa Viru-hotellin aulaan klo 8.30. Siellä myydään käytettyjä Scanioita." "Sinne oikeasti tuli ihmisiä ja kauppaa tehtiin."
Seppo myi Baltian maihin noin 50 kuorma-autoa, entiseen Neuvostoliittoon 300-400 ja Keski-Eurooppaan toiset saman verran. Silloisilla markkinoilla se oli järjettömän hyvä tulos. Hallikaisen myyjän taidot takasivat sen, että pesti Scanialla ja lapsuuden haaveen parissa jatkui.
VALMIUS MUUTTUA
Seppo yleni myyntijohtajaksi ja on kesäkuussa 2020 varhaiseläkkeelle lähtiessään talossa ilmeisesti pisimpään tässä tehtävässä yhtäjaksoisesti ollut. Hänen aikanaan Scanian mallisarjat ovat muuttuneet 2/3-sarjasta alkaen nykyisiin. Truck of the Year -palkinto on voitettu useamman kerran.
MITEN SUOMEN MARKKINAJOHTAJUUS OIKEIN ON SAAVUTETTU?
"Valveutuneisuudella. Pitää tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja olla valmiina muokkaamaan tuotteita ja palveluita sen mukaan." "Suomi on kuljetusalan huippua, kun lasketaan CO2-päästöt/kuljetetut tonnit perinteisellä dieseltekniikalla. Tämä johtuu vuonna 2013 voimaan tulleesta massa- ja mitta-asetuksesta, joka mahdollistaa 76 tonnin yhdistelmät. Scania oli ensimmäinen, joka tarjosi asiakkailleen tällä saralla uutta." Myyntijohtaja ei usko paluuta entisiin, pienempiin massoihin ja mittoihin, olevan, mutta toisaalta eivät yhdistelmät tästä enää isosti kasvakaan. Nyt keskitytään ympäristövaatimuksiin, sähköön ja kaasuun.
HAAVE TOTEUTUI
"Parasta tässä työssä on, että on saanut olla osana uuden kuorma-auton kehittämistä ja mukana erilaisissa työryhmissä, joissa uutta autoa suunnitellaan. Siinä pikkupojan haave toteutui!". Juuri ennen lähtöään eläkkeelle, Hallikainen jättää vielä terveisiä autoilijoille. Hän kannustaa yrittäjiä arvostamaan omaa työtään. Siitä pitää saada kunnon korvaus.
Tämän opin myyntijohtaja tosin aikoo itse unohtaa eläkepäivillään, sillä Seppo harjoittaa kotiseudullaan pienimuotoista korjaamotoimintaa. "Korjaan kaikkia rikkimenneitä lasten leluja ja pöriseviä koneita paitsi autoja. En ota siitä maksua, sillä tykkään tehdä käsilläni töitä, Seppo Hallikainen toteaa.
