Hallitus on sopinut vuoden 2023 talousarvioesityksestä. Talousarvioon sisältyy itäisen Suomen elinvoiman paketti, josta yli puolet on liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla. Karjalan radan parantamiseen osoitetaan 31 miljoonaa euroa Pohjois- ja Etelä-Karjalaan sekä Kymenlaaksoon. Vuonna 2023 toteutetaan myös 13 miljoonan euron hanke Syrjäsalmen ratasillan uusimiseksi.
Tavoitteena on sujuvoittaa Karjalan radan liikennettä, vähentää korjausvelkaa sekä parantaa täsmällisyyttä ja liikenneturvallisuutta. Kaikki nyt sovitut hankkeet ovat valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisia ja parantavat itäisen Suomen saavutettavuutta, korostaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Panostuksia Helsingin joukkoliikenteeseen
Karjalan radan lisäksi vahvistetaan Helsingin joukkoliikennettä sekä pohjoisen Suomen teollisia investointeja.
Pääkaupunkiseudun MAL-sopimuksen mukaisesti ehdotetaan Vihdintien pikaraitiotien kokonaisuuteen 105 miljoonan euron rakentamisvaltuutta. Vuoden 2023 osuus on noin 10 miljoonaa euroa.
-Raide-Jokerin jälkeen Helsingin joukkoliikenne vahvistuu myös läntisellä raitiolinjalla. Myös joukkoliikenteen määräaikainen arvonlisäveron nollaus hyödyttää eniten Helsingin Seudun Liikennettä ja lievittää painetta lipunhintojen nousuun, toteaa ministeri Harakka.
Stora Enson tehdasinvestointipäätöstä edellyttävälle Oulun Poikkimaantien hankkeelle ehdotetaan 30 miljoonaa euroa sekä Kuhmon Hyryntien hankkeelle 2,6 miljoonaa euroa. Seinäjoki-Kaskinen-radan tehostettua kunnossapitoa jatketaan 3,5 miljoonalla eurolla vuonna 2023.
Kustannustason nousu huomioidaan hankkeissa ja perusväylänpidossa
Kustannustason nousu vaikuttaa myös käynnissä oleviin liikennehankkeisiin, minkä vuoksi tarvetta valtuuskorotuksiin arvioidaan syksyn lisätalousarvioesityksen ja täydentävän esityksen yhteydessä.
Kustannustason nousun välittömien vaikutusten kompensoimiseksi perusväylänpidolle ehdotetaan 50 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Koko hallituskauden mittainen, yli miljardilla eurolla korotettu määrärahataso perusväylänpitoon pysyy voimassa, ja keväällä esitetty 15 miljoonan euron leikkaus perusväylänpitoon on peruttu.
Kyberturvallisuuteen investoidaan
Talousarvioon sisältyy keväällä sovittu 56 miljoonan euron lisäys kyberturvallisuuden varmistamiseen kauttaaltaan julkisessa hallinnossa, sekä kuuden miljoonan euron määräraha kyberturvallisuusseteliin yrityksille ja yhteisöille.
-Olen tyytyväinen, että yli vuosi sitten tehdyt suunnitelmat kyberturvallisuuden vahvistamisesta pannaan nyt toimeen. Ajoitus on oikea, koska turvallisuustilanne vaatii varautumista.
Mitä seuraavaksi?
Talousarvioesitys käsitellään valtioneuvostossa 19.9.2022.
