Saimaan vesiliikenteen kehittämishanke naviSaimaa päättyy huhtikuun lopussa, ja hanke piti loppuseminaarin maanantaina 29.3. Puolitoistavuotinen hanke on edistänyt Saimaan vesiliikennettä, ja sillä oli suuri rooli eduskunnan päätöksessä investoida 95 miljoonaa euroa Saimaan kanavan sulkujen pidennykseen sekä kanavan vedenpinnan nostoon.

– Vesiliikenne on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto sekä suora kuljetusreitti Itä-Suomesta Eurooppaan. Ala tarvitsee kehitystä ja investointeja, jotta se voi kasvaa. Me naviSaimaa -hankkeessa olemme pyrkineet jakamaan tietoa päättäjille, jotta vesiliikenteen edut olisivat tiedossa ja alaan voitaisiin panostaa, kertoo naviSaimaa-hankkeen hankejohtaja Antti Vehviläinen.

Hankesuunnittelija Kaisa Hirvonen korostaa Saimaan alueen toimijoiden yhteistyön jatkuvuutta.

– Yhdistetään – ei eriytetä. Eri hankkeiden on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä, ja siksi jatkossa tarvittaneen uusi ylimaakunnallinen jatkohanke havaittujen kehittämistarpeiden hoitamiseksi.

Loppuseminaarissa kuultiin puheenvuoroja Saimaan merkityksestä eri toimijoille. Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Suna Kymäläinen kertoi Saimaan vesiliikenteestä osana Suomen liikennejärjestelmää ja maakuntajohtaja Satu Sikanen painotti puheenvuorossaan, kuinka tärkeä Saimaa on ylimaakunnallisessa yhteistyössä.

– Kehittämishanke naviSaimaa on ollut konkreettinen esimerkki siitä, kuinka Itä-Suomen saavutettavuutta on parannettu ylimaakunnallisin voimin, totesi Sikanen.

Hanke on Euroopan Unionin rakennerahaston, neljän Saimaata ympäröivän maakunnan ja kaupunkien sekä useiden teollisuusyritysten rahoittama. Hankejohtaja Antti Vehviläinen on tehnyt pitkän uran logistiikan parissa ja siirtyy hankkeen päätyttyä eläkkeelle.

– Olen nähnyt hankkeen tärkeänä avauksena syventää ylimaakunnallista yhteistyötä ja nostaa Saimaan vesiliikenne tasavertaiseksi kuljetusmuodoksi muiden liikennemuotojen rinnalle. Työ on kuitenkin vasta alussa, summaa Vehviläinen.