Sähköiset liikkumisvälineet ovat tuoneet uusia tapoja siirtyä paikasta toiseen ja taittaa tavallista pidempiä matkoja. Esimerkiksi sähköpotkulaudat aiheuttavat kuitenkin myös vaaranpaikkoja liikenteessä. Asiantuntijan mukaan onnettomuusriskiä aiheuttaa esimerkiksi laitteiden hiljaisuus ja monien tottumattomuus niihin. Myös alkoholi on ollut osana kaatumisia.

Kesä on tuonut katukuvaan taas lukuisat sähköiset liikkumisvälineet, kuten sähköpotkulaudat ja tasapainolaudat. Yhteiskäyttöisten vuokralaitteiden lisäksi moni on innostunut hankkimaan myös oman kulkupelin. Myös sähköavusteisten pyörien kauppa on käynyt tänä keväänä.

- Uudenlaiset liikkumisvälineet tuovat kaikkien arkeen uusia mahdollisuuksia, mutta valitettavasti niillä sattuu myös vahinkoja. Meille tuli viime kesänä ilmoituksia esimerkiksi sähköpotkulaidoilla sattuneista tapaturmista. Niissä pieni etupyörä saattaa tökätä esimerkiksi tien epätasaisuuteen, jolloin pahimmassa tapauksessa on kaaduttu kivetykseen pää edellä, sanoo korvauspäällikkö Ulla Kudjoi-Salminen LähiTapiolasta.

Vakuutusyhtiön tietoon tulleet pään alueen vammat ovat olleet esimerkiksi aivotärähdyksiä ja hammas- ja kasvovammoja. Itsensä satuttamisen lisäksi vauhdikkaalla menopelillä voi törmätä myös toiseen tielläliikkujaan.

Sähköisillä kulkupeleillä sattuu onnettomuuksia oikeastaan kolmenlaisissa tilanteissa, sanoo Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.

- Yksi riski liittyy siihen, ettei tasapainoa vaativaa välinettä aina itse hallita. Toisaalta esimerkiksi risteystilanteissa autoilijat eivät välttämättä havaitse uudentyyppisiä liikkujia. Risteyksissä kannattaa aina hiljentää vauhtia ja noudattaa väistämissääntöjä. Lisäksi vaaranpaikkoja sattuu kevyen liikenteen väylillä, joissa on sekä jalankulkijoita, pyöräilijöitä että muita sähköllä liikkujia.

Oma paikka vauhdin mukaan

Sähköisten liikkumisvälineiden paikka liikenteessä ei aina ole ihan itsestään selvä, koska sääntöjä määrittää laitteen rakenteellinen maksiminopeus. Jos laitteella pääsee enintään 15 km/h, sillä liikutaan jalankulkijan säännöillä. Tällaista kuljetinta voi käyttää kävelyvauhtia jalkakäytävällä.

Useimpien sähköpotkulautojen ja -pyörien enimmäisnopeus on 25/h. Niiden paikka on ajon aikana pyörätiellä ja säännöt kuin pyöräilijällä.

- Eniten epäselvyyksiä aiheuttavat kevyet sähköajoneuvot, koska sellaisia saa lain mukaan kuljettaa myös jalkakäytävällä, jos ne ovat itsestään tasapainottuvia eli pysyvät tasapainossa myös silloin, kun niillä ei liiku tai ei ole kuljettajaa. Jalkakäytävällä ajettaessa pitää kuitenkin edetä jalankulkijoiden ehdoilla ja antaa jalankulkijoille esteetön kulku, sanoo Valtonen.

Sähkö tuo liikkumiseen nopeutta, ja sähköiset välineet ovat myös varsin hiljaisia. Siksi niitä voikin olla muiden vaikea havaita.

- Jalankulkijat eivät pysty havaitsemaan takaa tulevaa sähköistä kulkupeliä, joten he saattavat esimerkiksi yllättäen vaihtaa tien laitaa. Näissä kannattaa aina olla varovainen. Ja vaikka ei toiseen törmäisikään, saattaa toinen silti pelästyä nopeasti ohi vilahtavaa liikkujaa, sanoo Valtonen.

Vain selvänä kyytiin ja kypärä pään suojaksi

Mediassa on raportoitu monista potkulautaonnettomuuksista, joissa vahinko on sattunut päihtyneenä aamuyön tunteina. Baarista on lähdetty kotiin näppärällä kulkupelillä, mutta matka on jäänyt kesken.

Alkoholi veressä heikentää tasapainoa ja reaktiokykyä ja vaikeuttaa myös nopeuden hahmottamista. Vammojen lisäksi tankojuoppoudesta – niin laudalla kuin pyörällä – voi myös seurata sakkoja.

- Rikoslain perusteella näistä, eli liikennejuopumuksista moottorittomalla ajoneuvolla, on kuitenkin määrätty aika harvoin rangaistuksia. Tämä johtuu siitä, että rikoksen tunnusmerkistö täyttyy vasta, jos kuljettaja on aiheuttanut toiselle vaaraa, sanoo Valtonen.

- Uudessa tieliikennelaissa yhtenä ajoneuvolla ajamisen edellytyksenä on kuitenkin huomioitu myös päihteiden vaikutus. Uuden lain mukaan ajoneuvoa ei saa ajaa, jos kuljettajalla ei esimerkiksi väsymyksen tai päihtymyksen takia ole siihen edellytyksiä. Myös sähköiset kulkupelit ovat ajoneuvoja, joten humalassa niillä ei kannata lähteä liikkeelle, sanoo Valtonen.

Sähköisten potkulautojen ja pyörien ajamiseen ei vaadita ajokorttia tai tiettyä ikää. Ainoastaan yli 25 km/h kulkevien pyörien kohdalla vaatimukset tiukentuvat: ne katsotaan jo mopoiksi.

- Oman ja muiden turvallisuuden tähden sähköisiin kulkupeleihin ja niiden ominaisuuksiin kannattaa tutustua jo ennen liikkeelle lähtöä ja mielellään rauhallisessa paikassa. Esimerkiksi pään alueelle kaatumisessa tullut vamma voi olla harmillisen pitkäkestoinen ja vakava. Kuskin kannattaakin suojata kalleimpansa eli päänsä kypärällä, sanoo Ulla Kudjoi-Salminen.

Säännöt riippuvat laitteen vauhdista ja tehosta

Mitkä liikennesäännöt kuhunkin sähköiseen liikkumisvälineeseen ja sen kuljettajaan pätevät, riippuvat kunkin laitteen tehokkuudesta ja suurimmasta rakenteellisesti nopeudesta. Nämä vaikuttavat myös vakuutuksiin.

- Jalankulkua avustavat tai korvaavat liikkumisvälineet saavat kulkea enintään 15 km/h ja olla teholtaan enintään 1kW. Esimerkiksi kevyet tasapainolaudat rinnastuvat liikenteessä rullaluistimiin ja niihin sovelletaan jalankulkijan liikennesääntöjä.

- Kevyiden sähköajoneuvojen enimmäisnopeus on 25 km/h ja maksimiteho 1kW. Näitä ovat esimerkiksi useimmat sähköpotkulaudat, senioriskootterit ja Segway-tyyppiset kuljettimet. Niihin pätevät pääsääntöisesti pyöräilijän liikennesäännöt eli paikka on pyörätiellä. Itsestään tasapainottuvaa laitetta ja esimerkiksi senioriskootteria voi käyttää jalkakäytävällä, jos liikkuu jalankulkijoiden tahdissa.

- Sähköavusteiset polkupyörät vaativat polkemista, jotta moottori käynnistyy. Moottorilla varustettu pyörä taas ei välttämättä vaadi polkemista, mutta myös sen enimmäisnopeus on 25 km/h. Maksimiteho 250 W/1 kW. Sähköpyöräilijää koskevat samat liikennesäännöt kuin pyöräilijää.

- Moottoroitu polkupyörä luokitellaan mopoksi, jos sen rakenteellinen enimmäisnopeus on yli 25 km/h. Tällöin ajamiseen vaaditaan vähintään mopokortti, jos on syntynyt vuonna 1985 tai sen jälkeen. Laite tulee myös rekisteröidä.

- Liikennevakuutus vaaditaan Suomessa moottoriajoneuvoilta, ja sellaisiksi luetaan myös sähköpyörä tai muu sähköinen liikkumisväline, jos sen enimmäisnopeus ylittää 25 km/h tai teho 1 kW. Myös teholtaan 250–1000 watin sähköpyörä, joka ei välttämättä vaadi polkemista, pitää liikennevakuuttaa. Liikennevakuutus korvaa muille esimerkiksi törmäyksissä sattuneita vahinkoja. Kevyemmillä sähköajoneuvoilla, kuten potkulaudoilla, tätä varten kannattaa olla kotivakuutukseen sisältyvä vastuuvakuutus. Itselle sattuvien vahinkojen varalta turvaa tarjoaa henkilökohtainen tapaturmavakuutus ja kevyelle sähköajoneuvolle sattuvien vahinkojen varalta kotivakuutuksen irtaimistovakuutus (tai tehokkaammilla sähköpyörillä kaskovakuutus).

Lähde: Traficom, Liikenneturva, Liikennevakuutuskeskus, LähiTapiola