Viime viikolla järjestetyissä rengasratsioissa henkilö- ja pakettiautojen renkaissa todettiin entistä vähemmän puutteita. Autonrengasliiton mukaan urasyvyydeltään huonorenkaisia autoja oli vain kuutisen prosenttia. Ilmanpaineissa ilmeni puutteita vajaalla 4 prosentilla ja talvirenkailla ajeli hieman yli 4 prosenttia autoilijoista.
Autonrengasliitto, Liikenneturva ja poliisi ovat kampanjoineet yhdessä paremman rengasturvallisuuden puolesta säännöllisesti syksystä 1997 lähtien. Kaikkiaan vuosien varrella on tarkastettu tien päällä jo yli 200 000 rengassarjaa. Tämän syksyn kampanjan tueksi rengasratsioita järjestettiin 9.–13.9.2019 kahdeksalla paikkakunnalla.
Kesärenkaiden syyskunto kohenemassa
Tässä yhteenvedossa keskitytään Jyväskylässä, Porissa, Rovaniemellä ja Kuopion seudulla järjestettyihin rengasratsioihin, joissa tarkastettiin renkaiden urasyvyydet, ilmanpaineet ja rengastyyppi yhteensä 2 234 autosta. Lisäksi kampanjan infotilaisuuden yhteydessä Helsingissä pidettiin näytösluonteinen rengasratsia, jossa tarkastettiin 31 autoa.
Tämän syksyn tutkimusotoksessa Etelä-Suomi ei ole lainkaan edustettuna, joten tulokset kuvaavat renkaiden kuntokehitystä vain muun maan osalta. Parillisina vuosina järjestetyistä laajemmista rengasratsioista on laadittu erillinen tutkimusraportti, mutta silloinkaan tutkimusotosta ei ole painotettu vastaamaan autokannan alueellista jakaumaa.
Tutkimusotoksessa huonorenkaisia autoja oli vain 6,4 prosenttia, kun viime syksynä osuus oli vertailupaikkakunnilla 9,2 prosenttia ja koko tutkimusaineistossa 10,3 prosenttia (liite 1). Huonokuntoiseksi luokitellaan kesärengas, jonka urasyvyys on 0–2 mm. Kesärenkaiden minimiurasyvyys on 1,6 mm, mutta turvasuositus sadekelillä on vähintään 4 mm.
Talvirenkaiden kesäkäyttö vähenemässä
Renkaiden ilmanpaineissakin oli puutteita aiempaa vähemmän. Vähintään 0,5 barin paine-eroja samalla akselilla sijaitsevien renkaiden välillä mitattiin 3,7 prosentilla autoista, kun viime syksynä osuus oli 6,9 prosenttia (liite 2). Rengaspaineet vaikuttavat merkittävästi auton ajo-ominaisuuksiin, polttoaineen kulutukseen ja renkaiden käyttöikään.
Talvirenkailla varustettujen autojen osuus oli tämän syksyn rengasratsioissa 4,2 prosenttia, kun se viime syksynä oli 5,2 prosenttia (liite 3). Testitulosten mukaan pohjoisiin olosuhteisiin tarkoitettu kitkarengas ei pärjää sadekelillä edes loppuun kuluneelle kesärenkaalle. Autoilijoita on syytä valistaa jatkossakin keliin sopivasta rengastuksesta.
Märällä kelillä kesärenkaat toimivat selvästi talvirenkaita paremmin, mutta syksyn ensiliukkailla tarvitaan ehdottomasti talvirenkaita. Talvirenkaat kannattaa vaihtaa alle kelin eikä kalenterin mukaan. Tämä on otettu huomioon myös uudessa tieliikennelaissa, jonka myötä talvirengaspakko muuttuu keliperusteiseksi marraskuusta 2020 alkaen.
