Kuva: Vesa Laitinen / Forum Virium Helsinki.
Raskaan liikenteen sähköistyminen takkuilee pääkaupunkiseudulla – sähkökuorma-autoille ei virallisesti yhtään julkista latauspistettä.
Liikenne on Helsingin suurin päästölähde ja kuorma-autot tieliikenteen toiseksi suurin päästölähde henkilöautojen jälkeen.
Hitaan sähköistymisen vuoksi kuorma-autojen päästöt eivät ole vielä kääntyneet laskuun.
Tästä on tullut Suomen ja erityisesti kaupunkien päästövähennystavoitteiden kannalta kriittinen kohde, jolle pitäisi löytää uusia ratkaisuja nopeasti. Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki kartoitti Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa, missä sähkökuorma-autojen latauspaikkoja erityisesti tarvittaisiin.
Sähköautojen lataus on Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla henkilöautojen osalta jo melko hyvin kehittynyt. Pääkaupunkiseudulla on kymmeniä tuhansia yksityiskäyttöisiä latauspisteitä ja julkisiakin latauspisteitä jo noin 5 000. Kaikki julkiset latauspisteet pääkaupunkiseudulla on kuitenkin suunniteltu ensisijaisesti henkilöautoille. Parkkiruudut ovat henkilöautojen pituisia ja monet paikat ovat matalissa parkkihalleissa, joihin ei mahdu edes isolla pakettiautolla – kuorma-autoista puhumattakaan.
Virallisesti pääkaupunkiseudulla ei ole yhtään julkista sähköautolatauspistettä kuorma-autoille. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on rekisterissä yli 50 sähkökuorma-autoa ja reilut 1 200 sähköpakettiautoa (tilanne 6/2025). Nämä joudutaan pääosin lataamaan yritysten omissa toimipisteissä.
Isoille autoille sopivan julkisen latausverkoston puute vähentää huomattavasti sähkökäyttöisten autojen käyttömahdollisuuksia ja yleistymistä tavaraliikenteessä. Lataus onnistuu kyllä samoilla teknologioilla kuin henkilöautoilla, ainoa ero on paketti- ja kuorma-autojen suurempi tilantarve latauspisteillä. Siksi lataus voi onnistua myös joillain nykyisistä latauspisteistä, mutta missä?
Onnistuuko kuorma- ja pakettiauton lataaminen julkisilla henkilöautojen latauspaikoilla?
Forum Virium Helsingin, Espoon kaupungin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun EU-rahoitteisessa eCargo-hankkeessa kokeiltiin hiljattain pääkaupungin nykyisten julkisten latauspaikkojen käyttömahdollisuuksia isoille autoille. Työ tehtiin keväälllä, kesällä ja syksyllä 2025 viidellä erilaisella sähkökuorma- ja -pakettiautolla: Mercedes-Benz eSprinterillä, Renault Master E-Tech electricillä, Mitsubishi Fuso eCanterilla, Volvo FL Electricillä ja Mercedes-Benz eActros 300:lla.
Käytännön kokeilussa löytyi 25 kohdetta, joissa mahtui lataamaan jopa kymmenen metriä pitkiä ja neljä metriä korkeita kuorma-autoja. Nämä raportoitiin myös yleisesti käytettyyn Latauskartta.fi-palveluun. Lisäksi muutamiin kymmeniin kohteisiin mahtui noin seitsemän metriä pitkillä ja kolme metriä korkeilla pakettiautoilla. Lataaminen on siis mahdollista, joten vain sen takia ei kannata jättää sähköisiä tavara-autoja hankkimatta.
"Lähes kaikissa latauspaikoissa on silti joitain rajoitteita, joista huomaa suunnittelun keskittyneen henkilöautoihin”, kertoo sähköisen liikenteen erityisasiantuntija Raimo Tengvall Forum Virium Helsingistä.
Rajoitteista Tengvall mainitsee sen, etteivät sijainnit yleensä ole optimaalisia tavaraliikenteen kannalta, iso auto voi rajoittaa pahasti näkyvyyttä liikenteeseen ja lisäksi latauskaapelit ovat usein turhan lyhyitä kuorma-autoille.
“Lähes kaikkiin joutuu ajamaan keula edellä, jolloin takaisin liikenteeseen isolla autolla joutuu peruuttamaan, mikä ei ole hyvä liikenneturvallisuuden kannalta.”
Jatkossa pääkaupunkiseudulle tarvitaan siis erityisesti kuorma-autoille ja isoille pakettiautoille suunnattuja julkisia sähköautolatauspaikkoja. Missä tällaisia pitäisi olla?
Kuva: Vesa Laitinen / Forum Virium Helsinki.
Uusien latauspaikkojen sijaintitarpeita kartoitettu
eCargo-hankkeessa kokeiltiin uudenlaista tapaa selvittää lataustarvetta yhdistelemällä kuljetusyrityksille tehtyä kyselyä ja ajoneuvodataa noin tuhannesta pääkaupunkiseudulla tehdystä kuorma-automatkasta. Anonyymi ajoneuvodata hankittiin ohjelmistoyritys Bridgestone Mobilityltä. Kyselyyn taas vastasi kaksitoista pääkaupunkiseudulla toimivaa keskikokoista ja suurta kuljetusyritystä sekä kuljetusten tilaajaa.
Näillä selvitettiin nykyisten dieselkäyttöisten kuorma-autojen ja isojen pakettiautojen yön yli pysäköintipaikkoja sekä päiväaikaisia yli puolen tunnin mittaisia pysähdyspaikkoja. Kuljetusalalla ei ole varaa ylimääräisiin pysähdyksiin, jolloin nykyisten pysäköintien paikat ovat ainoita järkeviä sijainteja lataamiseen, kun autoja jatkossa vaihdetaan sähkökäyttöisiin.
Kokeellisen työn tuloksena syntyi alustava kuorma- ja pakettiautojen lataustarpeiden lämpökartta, eli “heatmap”. Siinä korostuvat erityisesti logistiikka-alueet Vantaalla ja Helsingin satamissa, mutta myös monet muut kohteet ympäri pääkaupunkiseutua. Pienteollisuusalueiden sekä kaupan alan keskittymien lisäksi kuorma- ja pakettiautoja pysäköidään tyypillisesti yön yli katujen varsilla kuljettajien kotien lähellä.
“Raskaan liikenteen latauspisteiden lisääminen merkittävimpiin logistiikan, pienteollisuuden ja kaupan alan keskittymiin palvelisi kuljetusten kaivattua vihreää siirtymää nopeasti”, Tengvall summaa.
Lataustarpeiden lämpökartta kertoo kuorma- ja pakettiautojen ajoprofiilien olevan hyvin moninaisia, joten niitä on kaupunkien syytä selvittää jatkossa systemaattisemmin.
“Uusia latauspisteitä ei kuitenkaan kannata jäädä odottamaan. Omalla toimipisteellä lataamisen lisäksi nykyisilläkin julkisilla latauspaikoilla saa eCargo-kartoituksen perusteella merkittävää apua sähköisillä kuorma- ja pakettiautoilla ajamiseen pääkaupunkiseudulla.”
