Posti kannattaa yleispalvelun jakelupäivien keventämistä kolmeen päivään ja sanomalehtien jakelun tukemista haja-asutusalueilla. Postin mielestä postilakiin ehdotetut sääntelykiristykset sopivat kuitenkin huonosti yhteen sen tosiasian kanssa, että samaan aikaan paperipostin määrä vähenee voimakkaasti ja valtio itse on nopeuttamassa digitalisaatiotoimiaan.

Posti on antanut oman lausuntonsa liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemasta hallituksen esitysluonnoksesta postilain muuttamisesta ja valtioneuvoston asetusluonnoksesta sanomalehtien jakelun tukemisesta haja-asutusalueilla.

– Posti kannattaa yleispalvelukirjeiden jakelupäivien keventämistä kolmeen päivään ja haja-asutusalueiden sanomalehtien jakelun tukemista määräaikaisesti valtionavustuksella. Molemmat toimenpiteet ovat kiireellisiä ja välttämättömiä toimia jakelun turvaamiseksi asiakkaille lähivuosina paperipostin vähentyessä edelleen voimakkaasti. Postin jakamien kirjeiden määrä on vähentynyt 2000-luvulla nopean digitalisaatiokehityksen myötä liki 70 prosenttia. Jaettavaa kirjepostia ei yksinkertaisesti enää riitä viidelle päivälle kannattavalla tavalla, sanoo Postin Postipalvelut -liiketoimintaryhmän johtaja Yrjö Eskola.

– Postilain uudistus on myös ilmastopäätös. Jakelukertojen vähentämisellä ja tehostamisella voidaan alentaa merkittävästi jakelusta syntyviä hiilidioksidipäästöjä.

Postilain muutos ei hidasta postimerkillisten kirjeiden kulkunopeutta

Hallituksen esitysluonnoksessa esitetään, että yleispalvelun eli postimerkillisten kirjelähetysten jakelussa siirrytään koko maassa kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun. Tämä esitys on sama kuin valtiosihteerien postityöryhmän linjaus. Kolmen päivän jakelu on ollut mahdollista nykyisen postilain mukaan varhaisjakelualueilla jo vuodesta 2017 lähtien.

– Postinsaajille on tärkeää, että muutoksella ei ole vaikutusta postimerkillisten kirjeiden kulkunopeuteen, joka säilyy nykyisellään. Kaikki muut kirjeet, kuten esimerkiksi viranomaiskirjeet kuuluvat kaupallisen sopimusjakelun piiriin ja Posti jakaa nämä tuotteet jatkossakin täysin lähettäjäasiakkaiden kanssa sovitun palvelulupauksen mukaisesti. Esimerkiksi pakettien jakelussa, joka ei kuulu yleispalveluun, jakelupäivien määrä kasvaa ja jaamme paketteja asiakkaille jo kuutena päivänä viikossa yli sadalla paikkakunnalla, korostaa Eskola.

Valtioneuvoston asetuksella ehdotetaan säädettäväksi sanomalehtien jakeluun tuki niille haja-asutusalueille, joilla ei ole sanomalehtien viisipäivästä varhaisjakelua. Tuen tarpeeksi arvioidaan vuosittain 10 miljoonaa euroa. Eskola katsoo, että tuettua lehtijakelua ei tulisi sitoa tiettyyn kellonaikaan.

– Kaikki aikarajoitukset lisäävät jakelukustannuksia, mitä asiakkaat eivät halua. Jakelun toteuttaminen yöaikaan tai aamulla haja-asutusalueilla olisi erittäin kallista ja aikataulusyistä käytännössä jopa mahdotonta. Se edellyttäisi myös sanomalehtien toimitustyön ja painojen aikataulujen merkittävää aikaistamista, mikä heikentäisi lehtien uutisarvoa.

Valtion oma digiloikka ja paperipostin raju väheneminen edellyttävät postisääntelyn keventämistä

Valtiosihteerien postiraportissa viime vuonna edellytettiin kustannustehokkaampaa yleispalvelua. Eskola pitää siksi erikoisena, että postilain esitysluonnos sisältää useita sääntelyä kiristäviä ja Postin velvoitteita lisääviä ehdotuksia. Eskolan mukaan lisävelvoitteet sopivat erittäin huonosti tavoitteeseen turvata asiakkaille kohtuuhintaiset postipalvelut voimakkaasti laskevissa postivolyymeissa. Kotitalous saa nykyisin enää noin 3,5 osoitteellista lähetystä viikossa, postilain sääntelyn piiriin kuuluvia postimerkillisiä yleispalvelukirjeitä vielä tätäkin harvemmin, noin yhden lähetyksen kerran kolmessa viikossa.

Velvoitteita pitää joustavoittaa, jotta yleispalvelu kyetään tulevina vuosina ylläpitämään ilman valtion tukea. Eskola korostaa, että kirjepostin määrän laskua kiihdyttävät osaltaan valtion ja julkisen sektorin omat digitalisaatiohankkeet ja toimet luopua paperipostista.  

– Kiinteiden jakelupäivien määrääminen ja ilmoittaminen kuusi kuukautta etukäteen olisi käytännössä sääntelyn kiristämistä. Ne estäisivät kokoaikaisen jakelutyön tarjoamista henkilöstölle ja johtaisivat henkilöstön osa-aikaistuksiin jakelutyössä. Joustavuutta tarvitaan, koska kotitalouksille yleispalvelukirje tulee keskimäärin joka kolmas viikko, toteaa Eskola.

Viisipäiväinen jakeluvelvoite tuntuisi kuluttajien kukkarossa

Ministeriö ehdottaa myös Postille yleispalvelun viisipäiväistä jakeluvelvoitetta niille alueille, jonne ei jakelutuen kilpailutuksessa saada tarjouksia tai alue putoaa pois varhaisjakelun piiristä tukikauden aikana.

Eskola muistuttaa, että ministeriön ehdotus ei sinällään turvaa sanomalehtien viisipäiväistä jakelua. Muilla tuotteilla ei ole tarvetta viiden päivän jakeluun. Sanomalehdet joutuisivat silloin lähes yksin kantamaan jakelukustannukset kahden päivän osalta kustannusperusteisesti, mikä tarkoittaa, että kuluttajat joutuisivat maksamaan kireän velvoitteen takia nousevat jakeluhinnat.

Ehdotus viisipäiväisen velvoitteen jatkamisesta on myös ristiriidassa hallituksen oman esitysluonnoksen tavoitteiden kanssa. Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan suoraan, että ”viisipäiväiselle keräilylle ja jakelulle ei enää ole välttämätöntä tarvetta eikä pysyviä kannattavuusedellytyksiä”.