Perusväylänpidon rahoitus, joukkoliikenteen tuki sekä kävelyn ja pyöräilyn tuet nousivat kuluvalla hallituskaudella, selviää liikenne- ja viestintäministeriön, Väyläviraston ja Liikenne- ja viestintäviraston kokoamista tilastoista.
Tässä tiedotteessa nostamme esiin viisi kokonaisuutta tilastoista.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ohjaa kehittämistä
Hallituskauden aikana parlamentaarisessa ohjauksessa valmisteltu valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma annettiin selontekona eduskunnalle huhtikuussa 2021. Se ohjaa pitkäjänteisesti tie- ja raideinvestointeja, kunnossapitoa ja kaikkien liikennemuotojen kehitystä. Suunnitelmaan sisältyy toimenpideohjelma ja valtion rahoitusohjelma.
Liikenne 12 –suunnitelman mukaisesti väyläverkon rahoituksessa keskeistä on perusväylänpidon rahoitustason nostaminen. Lisäksi uudistetaan toimintatapoja, jotta EU-rahoitus pystytään hyödyntämään täysimääräisesti.
Liikenne 12 –suunnitelma tarkistetaan kunkin hallituskauden alussa. Toimintaympäristössä tapahtuneet suuret muutokset aiheuttavat myös päivitystarpeita.
Perusväylänpidon rahoitukseen pysyvä korotus
Perusväylänpidon rahoitustasoa on korotettu hallituskauden aikana hallitusohjelman ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti.
Perusväylänpitoon on tehty 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus vuodesta 2020 eteenpäin.
Lisäksi kustannustason nousun välittömien vaikutusten kompensoimiseksi perusväylänpidolle osoitettiin 50 miljoonan euron lisärahoitus vuodelle 2023.
Liikenne 12 –suunnitelman tavoitteena on, että perusväylänpidon rahoituksen vuosittainen taso olisi noin 1,4 miljardia euroa vuodesta 2025 alkaen. Vuoteen 2024 asti vuosittaiset rahoitustasot ovat julkisen talouden suunnitelman mukaiset.
Väylänpidossa huolehditaan ensisijaisesti verkosta, jonka liikennöitävyys on tärkeää elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle laajemmin.
Väyläverkon kehittämishankkeissa painottuvat ratahankkeet
Hallituskaudella 2019-2023 on tähän mennessä tehty päätökset yhteensä 51:stä valtion väyläverkon isosta kehittämishankkeesta.
Sopimusvaltuuksia näille hankkeille on myönnetty yhteensä lähes 2 miljardia euroa. Valtaosa päätöksistä on tehty ratahankkeille, joilla tuetaan teollisuuden toimintaedellytyksiä ja edistetään vihreää siirtymää.
Kustannustason nousu on huomioitu tarkistamalla aiemmin päätettyjen väyläverkon kehittämishankkeiden valtuuksia.
Suomi menestynyt EU:n rahoitushauissa
Suomi on menestynyt EU:n rahoitushauissa viime vuosina. EU myöntää vuosittain liikennehankkeisiin Verkkojen Eurooppa -välineen (Connecting Europe Facility, CEF) rahoitusta.
Suomeen on myönnetty CEF-liikennetukea vuonna 2019 65,2 miljoonaa euroa, vuonna 2020 12,2 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 108,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 haku on edelleen käynnissä.
Suomen hakemukset ovat olleet hyvin perusteltuja. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman myötä tulevien vuosien CEF-hakuihin voidaan valmistautua entistä strategisemmin.
Joukkoliikenteelle lisätukea
Hallitus suuntasi koronavuosina joukkoliikenteelle lisätukea, jolla turvattiin joukkoliikenteen sujuva jatkuminen. Joukkoliikenteen koronatuen ansiosta palvelutasoon tai lippujen hintoihin ei koronan aikana ole tarvinnut tehdä suuria muutoksia. Joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen ja kehittämistoimet tukivat osaltaan myös hiilineutraaliustavoitetta ja liikenteen päästöjen vähentämistä.
Valtion joukkoliikennetukea myönnettiin vuonna 2020 noin 317 miljoonaa euroa, vuonna 2021 noin 140 miljoonaa euroa, vuonna 2022 noin 181 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 noin 91 miljoonaa euroa.
Kävelyä ja pyöräilyä edistettiin
Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteena on kasvattaa kävelyn ja pyöräliikenteen matkamäärää 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Kävely- ja pyöräteihin kohdennettiin valtion rahoitusta vuonna 2021 yli 11 miljoonaa euroa, vuonna 2022 lähes 26 miljoonaa euroa ja vuodelle 2023 tähän mennessä yli 6 miljoonaa euroa.
Kunnilla oli vuonna 2020 ensimmäistä kertaa mahdollisuus hakea valtionavustusta kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmien tekemistä varten. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen myönnettiin valtionavustusta vuonna 2020 lähes 33 miljoonaa euroa, vuonna 2021 lähes 29 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 7,0 miljoonaa euroa.
