Kuusiston VPK:n palokuntalaisia sekä Kaarinan päätoimista henkilöstöä mielenilmaisussa turvallisemman liikenteen puolesta 16.10.2024. Kuva: Tiia Kestilä.

Pelastusalan edustajat pysähtyivät keskiviikkoiltana 16.10. näkyvästi muistamaan liikenneonnettomuudessa menehtynyttä kollegaansa sekä ilmaisemaan tahtonsa turvallisemmasta tieliikenteestä. Tänä vuonna tieliikenteessä on menehtynyt jo 107 ihmistä. Se on liikaa. Vuonna 2023 Suomessa oli yhteensä 13 136 tieliikenneonnettomuutta (PRONTO*). Niissä menehtyi 143 ihmistä.**

Pelastusalalla liikenneturvallisuuden puutteita nähdään päivittäin. Onnettomuudet kertovat karua kieltään siitä, miten liikenteen riskit johtavat vakaviin tilanteisiin, ihmisten vammautumiseen ja jopa kuolemiin. Liikenneturvallisuus on pelastusalalla myös työturvallisuuskysymys.

Liikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa monella tasolla, lainsäädännöllisesti, yksilön ja yhteisöjen tasolla. Liikenneturva on jo vuosia kampanjoinut turvallisemman liikenteen puolesta.

”Suomi on sitoutunut jatkuvasti parantamaan liikenneturvallisuutta. Visiomme on liikenne ilman kuolemia ja vakavia loukkaantumisia – nollavisio. Jotta liikenneturvallisuus paranee, on tehtävä jatkuvia parannustoimia. Usein vaikuttavimmat toimet tehdään lainsäädännön ja liikenteen sääntelyn kautta. Ilmiselviä parannuskohteita löytyy yhä”, kertoo Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen.

Poliisin mukaan liikenneonnettomuuksien suurimpia syitä ovat rattijuopumukset ja ylinopeudet.

”Vaikka rattijuopumukset ovat vähentyneet viime vuosina, on se edelleen suurimpia tieliikenneonnettomuuden aiheuttajia”, sanoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta.

”Se yksikin vakava onnettomuus on liikaa”, hän jatkaa, ”etenkin se, joka kohdistuu omaan perheeseen tai tuttavaan.”

Myös Liikenneturvassa tiedetään alkoholin olevan liikenneturvallisuutemme suurimpia ongelmia, mutta johon olisi mahdollista vaikuttaa nykyistä tehokkaammin.

”Rattijuopumuksen takana on usein päihdeongelma ja rattijuopumus onkin rikos, joka usein uusitaan”, Anteroinen kertoo.

”Alkolukko on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi estää rattijuopumuksia sekä antaa tiettyä elämän hallintaa, kun ajoneuvo ja liikkuminen ei onnistu kuin selvänä. Olisi tärkeä saada alkolukot yhä laajempaan käyttöön ja tätä voitaisiin edistää muun muassa ajokieltoja pidentämällä, kuten Traficom on tuoreessa selvityksessä esittänyt.”

Ihalainen korostaa, miten tärkeää on päihdeongelmaiselle tarjota apua silloin, kun hän on valmis ottamaan sitä vastaan:

”Sitä hetkeä ei saisi hukata. Tässä ratkaisevassa roolissa ovatkin terveyspalvelut ja sosiaalitoimi.”

Apua päihdeongelmiin voi hakea muun muassa Mielenterveystalon kautta puhelinnumerosta 116117 tai verkkosivuilta.

Pelastusalan hiljainen mielenilmaus on hätähuuto turvallisemman liikenteen puolesta

Pelastuslaitosten päätoimiset, sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset sekä muut alan toimijat pysähtyivät 16.10. hiljaiseen mielenilmaukseen muistamaan liikenneonnettomuudessa menehtynyttä kollegaansa sekä ilmaisemaan tahtonsa turvallisemmasta tieliikenteestä.

Mielenilmaus kokosi valtavan määrän pelastusalan edustajia paloasemien, torien ja liikenneväylien varsille. Hiljaiseen hetkeen osallistuvat seisoivat vierekkäin rivissä viiden minuutin ajan. Tapahtumaan haluttiin osallistua myös kansainvälisesti. Myös sosiaalisessa mediassa tapahtuma on saanut suurta huomiota. Pelastusalalla toivotaan, että tämä käynnistää laajempaa keskustelua sekä aktiivisia toimia paremman liikenneturvallisuuden puolesta.

”Eilinen oli valtava osoitus pelastusalan toimijoiden yhteishengestä ja yhteisestä vastuusta turvallisemman ja päihteettömän liikenteen puolesta”, sanoo Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen.

”Se osoitti myös, miten pelastusalan arvot – inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti – ovat konkreettisesti läsnä alan toiminnassa.”

Tilaisuudella kunnioitettiin pelastusalan ammattilaisen Mikko Saastamoisen muistoa ja hänen merkittävää elämäntyötään liikenneturvallisuuden ja tieliikennepelastamisen kehittäjänä sekä Suomessa että ulkomailla.

Mikko menehtyi traagisesti 1.10.2024 pyörälenkillään yliajon seurauksena. Kuljettajaa epäillään tällä hetkellä neljästä rikoksesta, muun muassa törkeästä rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta.

”Haluamme kiittää lämpimästi koko pelastusalan perhettä eilisestä mielenilmaisusta paitsi Mikon elämäntyön muistamiseksi myös halusta nostaa esille yksilön ja yhteiskunnan vastuuta turvallisemmasta liikenteestä.” Keijonen kiteyttää.

Turvallisempi liikenne

Valtioneuvosto*** on linjannut vuonna 2022 toimenpiteitä, joilla tähdätään liikenteen turvallisuuden parantamiseen ja liikenneonnettomuuksien ehkäisemiseen.
Liikenneturvallisuusstrategian tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta kokonaisvaltaisesti – maalla, merellä ja ilmassa.

1. Liikenneturvallisuus on koko yhteiskunnan yhteinen asia
2. Päätöksenteon on perustuttava tietoon
3. Eri toimijoiden liikenneosaamista on lisättävä
4. Asenteiden on muututtava liikenteessä
5. Liikennejärjestelmän ja sen kaikkien osien on oltava turvallisia
6. Teknologinen kehitys tuo turvallisuutta ja
7. Lainsäädännön on edistettävä turvallisuutta.

Lähteet

*PRONTO on Pelastustoimen tilastojärjestelmä. Siihen kirjataan liikenneonnettomuudessa menehtyneiden määrä sillä hetkellä. Se poikkeaa näin Tilastokeskuksen tilastointitavasta.

** Tilastokeskuksen tilastoissa huomioidaan kuukauden sisään liikenneonnettomuudesta menehtyneet.
*** Valtioneuvoston periaatepäätös: Liikenneturvallisuusstrategia tähtää kaikkien liikennemuotojen turvallisuuden parantamiseen.