Dublinissa kirjataan 315 tapahtumaa tuhatta ajomatkaa kohden, mikä on vertailun toiseksi alhaisin määrä.
Verkottuneiden toimintojen, videotelematiikan ja tekoälypohjaisen analytiikan johtava toimija Geotab on julkaissut uusia liikenneturvallisuutta koskevia tuloksia Euroopan kaupunkien tavaraliikenteen tehokkuusindeksistään (European Urban Freight Efficiency Index).
Tulokset osoittavat, että voimakkaiden ajotapahtumien määrä ajomatkaa kohden vaihtelee yli viisinkertaisesti seitsemän Euroopan pääkaupungin välillä.
Analyysi perustuu GPS-tiedoista tunnistettuihin voimakkaisiin kiihdytyksiin, jarrutuksiin ja kaarreajoihin yli 130 miljoonalta Geotabin järjestelmään liitettyjen ajoneuvojen ajomatkalta vuonna 2025.
Berliinissä kirjattiin vähiten voimakkaita ajotapahtumia, 225 tuhatta ajomatkaa kohden, eli noin yksi tapahtuma jokaista neljää tai viittä ajomatkaa kohden. Seuraavina olivat Dublin (315), Amsterdam (356), Rooma (393) ja Lontoo (462).
Madrid (1 088) ja Pariisi (1 191) erottuvat selvästi muista kaupungeista noin yhdellä voimakkaalla ajotapahtumalla jokaista ajomatkaa kohden. Pariisissa tapahtumia kirjattiin 5,3 kertaa ja Madridissa 4,8 kertaa enemmän kuin Berliinissä.
Kaupunkien välillä suurimmat erot liittyvät tapahtumien tyyppiin. Voimakkaiden kiihdytysten osuus Pariisin tapahtumista on 79 prosenttia ja Madridin tapahtumista 69 prosenttia, kun taas Berliinissä ja Lontoossa tapahtumat jakautuvat tasaisemmin kiihdytysten ja jarrutusten kesken.
Amsterdamissa ja Roomassa voimakkaiden kaarreajojen osuudet ovat vertailun suurimmat, 34 ja 27 prosenttia, vaikka voimakkaat jarrutukset muodostavat molemmissa kaupungeissa suurimman tapahtumatyypin, 37 ja 40 prosenttia.
Voimakkaisiin kiihdytyksiin painottuvaan ajotapaan voidaan yleensä vaikuttaa kuljettajakoulutuksella ja ohjaamossa annettavalla palautteella, kun taas jarrutuksiin ja kaarreajoihin painottuva tapahtumaprofiili viittaa useammin liittymien suunnitteluun ja reittivalintoihin.
Turvallisuus ja tehokkuus kulkevat yleensä käsi kädessä. Neljä korkeimmat tehokkuuspisteet saanutta kaupunkia – Berliini, Amsterdam, Dublin ja Rooma – ovat myös neljä kaupunkia, joissa voimakkaita ajotapahtumia kirjataan vähiten ajomatkaa kohden. Pariisissa, Lontoossa ja Madridissa, jotka saivat kolme alhaisinta tehokkuuspistemäärää, tapahtumamäärät ovat puolestaan suurimmat.
Kaksi kaupunkia poikkeaa kuitenkin tästä kehityssuunnasta. Pariisissa kirjataan eniten voimakkaita ajotapahtumia ajomatkaa kohden, vaikka sen tehokkuuspisteet ovat korkeammat kuin Lontoon ja Madridin. Lontoossa puolestaan tapahtumamäärä on alle puolet Madridin määrästä, vaikka sen tehokkuuspistemäärä on 29.
Myös tapahtumien sijainnilla on merkitystä. Amsterdamin kolmelle vilkkaimmalle alueelle keskittyy 13,7 prosenttia kaupungin voimakkaista ajotapahtumista, mikä on tutkimuksen suurin alueellinen keskittymä. Dublinissa kaikki kolme vilkkainta aluetta sijaitsevat puolestaan saman tien, Naas Roadin (N7), varrella.
Lontoon kaltaisissa kaupungeissa tapahtumat jakautuvat sen sijaan laajasti koko tieverkostoon, ja vilkkaimman alueen osuus on vain 0,6 prosenttia.
Berliinissä, Madridissa, Pariisissa ja Roomassa vilkkaimman alueen osuus kaupungin tapahtumista on 1,7–2,6 prosenttia. Näin ollen muutamat liittymät ja liikenneväylät muodostavat kussakin kaupungissa huomattavan osan tapahtumista.
Berliini: tutkimuksen alhaisin tapahtumamäärä
Berliinissä kirjataan 225 voimakasta ajotapahtumaa tuhatta ajomatkaa kohden, mikä on seitsemän kaupungin vertailun alhaisin määrä ja vastaa noin yhtä tapahtumaa jokaista neljää tai viittä ajomatkaa kohden.
Kiihdytysten (45 prosenttia) ja jarrutusten (44 prosenttia) osuudet ovat lähes yhtä suuret, ja kaarreajojen osuus on vain 10 prosenttia. Tämä kuvastaa todennäköisesti kaupungin leveitä ja suoria bulevardeja.
Berliinin monikeskuksinen kaupunkirakenne, jossa yhden hallitsevan keskuksen sijaan on useita keskuksia, jakaa liikennekysyntää koko tieverkostoon. Vilkkaimmille alueille Charlottenburgin Spandauer Dammin ympäristössä sekä Spandaussa ja Westendissä sijoittuu kullekin noin kaksi prosenttia tapahtumista.
Berliinin tapahtumamäärä tarjoaa hyödyllisen vertailukohdan sille, millainen hyvin toimiva liikenneverkosto voi olla.
Dublin: yksi liikenneväylä erottuu
Dublinissa kirjataan 315 tapahtumaa tuhatta ajomatkaa kohden, mikä on vertailun toiseksi alhaisin määrä. Kaupungin liikenneturvallisuustilanteessa korostuu yksi tie.
Walkinstownin ja Drimnaghin kautta kulkevan Naas Roadin (N7) varrella sijaitsevat kaikki kolme kaupungin vilkkainta aluetta, joiden osuudet Dublinin voimakkaista ajotapahtumista ovat 2,3, 1,9 ja 1,4 prosenttia. Näistä ongelmallisimmalla alueella 71 prosenttia tapahtumista on voimakkaita kaarreajoja.
Muualla kaupungissa kiihdytykset ovat yleisin tapahtumatyyppi. Niiden osuus on 49 prosenttia, kun jarrutusten osuus on 32 prosenttia. N7-tie erottuu siten muusta kaupungista.
Reitin liikenneympyrät, jyrkät rampit ja liikenteen liittymiskohdat selittävät todennäköisesti ilmiötä. Kyseisen tieosuuden välttäminen ruuhka-aikoina reittisuunnittelun avulla todennäköisesti vähentäisi altistumista vaaratilanteille ilman, että itse tiehen tehtäisiin muutoksia.
Amsterdam: tapahtumat keskittyvät yhteen eritasoliittymään
Amsterdamissa kirjataan 356 tapahtumaa tuhatta ajomatkaa kohden, ja kaupungin tapahtumaprofiili on tutkimuksen tasapainoisin. Kiihdytysten osuus on 29 prosenttia, jarrutusten 37 prosenttia ja kaarreajojen 34 prosenttia.
Kaarreajojen osuus on vertailun suurin, mikä sopii yhteen kaupungin kanavaverkostoon perustuvan katuverkon jyrkkien käännösten ja kapeiden siltojen kanssa.
Amsterdamissa sijaitsee myös tutkimuksen suurin tapahtumakeskittymä. Kolmelle Schipholin lentoasemalle johtavan A4-tien alueelle sijoittuu 13,7 prosenttia kaupungin voimakkaista ajotapahtumista. Pelkästään vilkkaimman alueen osuus on 6,3 prosenttia, mikä on yli kaksinkertainen minkä tahansa muun kaupungin vilkkaimpaan alueeseen verrattuna.
Kaarreajojen osuus tapahtumista on kullakin näistä alueista 46–78 prosenttia, mikä viittaa eritasoliittymän vaativaan geometriaan.
Kyseisen tieosuuden kiertäminen reittisuunnittelun avulla voisi vaikuttaa poikkeuksellisen paljon ajoneuvokaluston tuloksiin kaupungissa.
Rooma: kapeat kadut, tasainen liikennevirta
Roomassa kirjataan 393 tapahtumaa tuhatta ajomatkaa kohden, ja kaupunki sijoittuu tehokkuusvertailussa neljänneksi, vaikka sen ruuhkautumista kuvaava pistemäärä on tutkimuksen heikoin.
Jarrutukset muodostavat suurimman tapahtumaluokan 40 prosentin osuudella. Niitä seuraavat kiihdytykset (33 prosenttia) ja kaarreajot (27 prosenttia). Kaarreajojen osuus on Amsterdamin jälkeen vertailun toiseksi suurin, mikä todennäköisesti kuvastaa historiallisen keskustan kapeita ja epäsäännöllisiä katuja.
Rooman tähtimäinen tieverkosto jakaa liikennekysyntää useille säteittäisille liikenneväylille. Vilkkaimmat alueet sijaitsevat EUR-liikekaupunginosassa (2,6 ja 0,9 prosenttia tapahtumista) sekä Porta Maggioren itäpuolella sijaitsevassa A1/A24-eritasoliittymässä (0,7 prosenttia).
Tapahtumamäärä on Lontoota alhaisempi, mikä viittaa siihen, että hitaasti mutta tasaisesti etenevä liikenne voi olla turvallisempaa kuin jatkuvasti pysähtelevä ja uudelleen liikkeelle lähtevä liikenne.
Lontoo: tapahtumamäärä ruuhkautumiseen nähden odotettua alhaisempi
Lontoossa kirjataan 462 tapahtumaa tuhatta ajomatkaa kohden, mikä on alle puolet Madridin määrästä ja noin kaksi viidesosaa Pariisin määrästä. Näin siitä huolimatta, että Lontoo sijoittuu tehokkuusvertailussa seitsemästä kaupungista kuudenneksi 29 pisteellä.
Kiihdytysten (45,5 prosenttia) ja jarrutusten (38,7 prosenttia) osuudet ovat melko tasaiset, ja kaarreajojen osuus on 15,8 prosenttia.
Tapahtumat jakautuvat myös poikkeuksellisen laajalle alueelle. Vilkkaimman, Kenningtonin ympäristössä sijaitsevan alueen osuus on vain 0,6 prosenttia tapahtumista. Seuraavina ovat Waterloo ja Lambeth (0,5 prosenttia) sekä Westminsterin keskusta (0,5 prosenttia). Näin ollen kaupungissa ei ole yhtä yksittäistä kohdetta, jonka korjaaminen ratkaisisi ongelman.
Absoluuttisesti tarkasteltuna Lontoossa kirjattiin vuonna 2025 seitsemästä kaupungista toiseksi eniten voimakkaita ajotapahtumia, 31,4 miljoonaa, Madridin 32,1 miljoonan tapahtuman jälkeen.
Alhainen tapahtumamäärä ajomatkaa kohden saattaa selittyä ruuhkamaksuilla, liikennevalojen ohjausperiaatteilla, tiukemmalla liikenteen valvonnalla ja rauhallisemmilla ajotavoilla.
Madrid: toiseksi suurin tapahtumamäärä, voimakkaat kiihdytykset hallitsevat
Madridissa kirjataan 1 088 tapahtumaa tuhatta ajomatkaa kohden, mikä on vertailun toiseksi suurin määrä. Kaupungin tapahtumaprofiilissa korostuvat kiihdytykset, joiden osuus on 69 prosenttia. Jarrutusten osuus on 19 prosenttia ja kaarreajojen 12 prosenttia.
Vilkkaimmat alueet sijaitsevat Paseo del Pradon, Paseo de la Castellanan ja M-30-sisäkehätien varrella. Kolmen vilkkaimman alueen tapahtumaosuudet ovat lähes yhtä suuret (1,7, 1,7 ja 1,6 prosenttia), mikä viittaa siihen, että koko liikenneverkosto on kuormittunut yksittäisen pullonkaulan sijaan.
Tapahtumien määrä on suurimmillaan kello 11.00. Madridissa kirjataan kuitenkin vielä 886 000 tapahtumaa kello 5.00, joka on kaupungin hiljaisin tunti.
Madrid sijoittuu myös tehokkuusvertailussa viimeiseksi 25 pisteellä. Koska ruuhka-aikojen ulkopuolisia ajankohtia on rajallisesti, ajoneuvokalustojen liikennöinnin aikatauluttamisessa on vain vähän mahdollisuuksia välttää liikenteen kuormitusta.
Pariisi: tutkimuksen suurin tapahtumamäärä
Pariisissa kirjataan 1 191 tapahtumaa tuhatta ajomatkaa kohden, mikä on seitsemän kaupungin vertailun suurin määrä ja 5,3 kertaa enemmän kuin Berliinissä.
Voimakkaiden kiihdytysten osuus tapahtumista on 79 prosenttia, jarrutusten 15 prosenttia ja kaarreajojen vain 6,5 prosenttia. Pariisin tapahtumaprofiili painottuu kiihdytyksiin enemmän kuin minkään muun tutkimuksessa mukana olevan kaupungin.
Tämä saattaa viitata tapaan kiihdyttää nopeasti liikkeelle pysähdyksistä, minkä vuoksi kuljettajakoulutus on järkevä ensimmäinen toimenpide kaupungissa toimiville kuljetusyrityksille.
Vilkkaimmat tapahtuma-alueet sijaitsevat 18. arrondissementissa lähellä Porte de la Chapellen eritasoliittymää, jonka osuus on 1,8 prosenttia tapahtumista. Muita tapahtumakeskittymiä on Périphérique-kehätien sisäpuolella sekä kaupungin länsiosassa La Défensen suunnalla.
Tapahtumien määrä saavuttaa huippunsa Pariisissa myös myöhemmin kuin missään muussa vertailun kaupungissa, kello 19.00.
Pariisi sijoittuu tehokkuusvertailussa viidenneksi 37 pisteellä, joten sen liikenneturvallisuustulos on heikompi kuin pelkän tehokkuuspistemäärän perusteella voisi odottaa.
Lukujen tulkinta kaupungeittain
Kaupunkien välisellä vertailulla on käytännön merkitystä ajoneuvokalustojen hallinnasta vastaaville henkilöille.
Kuljettaja, jolle kirjataan 1 000 voimakasta ajotapahtumaa tuhatta ajomatkaa kohden, on lähellä Madridin keskiarvoa, mutta selvästi Berliinin keskiarvon yläpuolella. Berliinissä keskiarvo on 225 tapahtumaa.
Kuljettajille ja ajoneuvokalustoille asetettavat tavoitteet ovat hyödyllisempiä, kun ne suhteutetaan kaupunkiin, jossa ajoneuvo liikennöi, sen sijaan, että kaikilla markkinoilla käytettäisiin samaa tavoitelukua.
(Fleet transport)
