Palvelualojen työnantajat Paltan tuoreen ennusteen mukaan liikenne- ja logistiikka-alan liikevaihdon volyymi kasvaa tänä vuonna vajaat pari prosenttia ja kääntyy laskuun vuodenvaihteessa. Työllisyys ei ole palautunut alalla koronapandemiaa edeltäneelle tasolle, eikä ensi vuodeksi kasvua ole odotettavissa.

– Ensi vuonna odotettavissa on noin yhden prosentin lasku liikevaihdon volyymiin liikenne- ja logistiikka-alalla. Näkymä on kuitenkin tällä hetkellä hyvin epävarma, ja tämänhetkinen ennuste perustuu oletukseen, että talouden notkahdus jää verrattain lyhytaikaiseksi ja piristyy uudelleen ensi vuoden loppua kohti, Paltan pääekonomisti Martti Pykäri kertoo.

Liikenne- ja logistiikka-alan liikevaihdon volyymi oli kuluvan vuoden toisella neljänneksellä edelleen reilun kymmenesosan alle pandemiaa edeltäneen tason, mikä selittyy Pykärin mukaan pitkälti henkilö- ja ilmaliikenteen vaillinaisella elpymisellä koronasta. Suomen lentoasemilla matkustajamäärät ovat yhä noin kolmanneksen pienemmät kuin ennen koronaa, ja satamissa matkustajamäärät ovat reilun viidenneksen vajaat vuoteen 2019 verrattuna.

Tavaralogistiikalla on mennyt paremmin, mutta kansainvälisten rahtikuljetusten toimitusketjuissa on edelleen häiriöitä. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Suomen logistinen saavutettavuus on heikentynyt erityisesti Aasian yhteyksien osalta ja polttoainekustannukset ovat nousseet. Samanaikaisesti tarvitaan ripeitä toimenpiteitä, jotta Suomen tavoite puolittaa liikenteen ja logistiikan päästöt vuoteen 2030 mennessä saavutetaan.

– Liikenteen ja logistiikan toimiala on laajasti sitoutunut työskentelemään päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastotavoitteita ei tule nyt lykätä, vaan huolehtia niiden toteutumisesta alan kansainvälinen kilpailukyky turvaten. Toimialan oma vähähiilitiekartta osoittaa, että alan ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa ilman alan vero- ja maksutason nostamista. Logistiikka-alalle tulisi myös laatia kilpailukykypaketti, jolla muun muassa varauduttaisiin polttoaineiden jakeluvelvoitteen vuoden 2024 todennäköisten kiristysten myötä nouseviin kuljetuskustannuksiin, Paltan liikenteen ja logistiikan toimialapäällikkö Petri Laitinen sanoo.

Liikenne- ja logistiikka-alan työllisyys vajosi työtunteina laskettuna yli kymmenyksellä vuonna 2020, etenkin henkilöliikenteen lomautusten ja irtisanomisten myötä. Työntekijämäärällä mitattuna lasku oli hieman pienempi, 6 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 9000 työllistä.

Kuluvan vuoden aikana tehtyjen työtuntien määrä työllistä kohti on vihdoin palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolle. Alan työllisten määrä ei kuitenkaan ole vieläkään palautunut koronaa edeltäviin lukemiin, ja epävarma taloustilanne taittaa työllisyyden kasvun loppuvuodesta.

Paltan ennusteen mukaan tänä vuonna liikenteen ja logistiikan toimialan työllisten määrä kasvaa noin 1,5 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 2000 työllistä, ja työllisten kokonaismäärä alalla asettuu vajaaseen 140 000:een. Kasvuluvut kuitenkin vaihtelevat myös toimialan sisällä, ja esimerkiksi liikennettä palvelevissa toiminnoissa ja varastoinnissa työllisten määrä ja työtunnit ovat kasvaneet jo tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana vajaat 10 prosenttia.

Ensi vuodelle ei ole odotettavissa kasvua liikenne- ja logistiikka-alan työllisten määrään, vaan sen ennakoidaan pysyvän ennallaan.

– Pula sopivasta työvoimasta ei silti poistu mihinkään etenkään pitkällä aikavälillä, mutta se koskee ensi vuonna liikenteessä ja logistiikassa pääasiassa yksittäisiä aloja tai tehtäviä sekä korvausrekrytointeja, Pykäri toteaa.